Maisteriluokanopettajia 30 vuotta eikä suotta

Jaa
Helsingin yliopistossa vietetään maisteripohjaisen luokanopettajakoulutuksen 30-vuotisjuhlaa torstaina 10.9. avoimin ovin Siltavuorenpenkereellä ja pääjuhlassa yliopiston suuressa juhlasalissa. Ohjelma: Avoimet ovet Siltavuorenpenkereellä (Siltavuorenpenger 20 R) klo 9-12, jolloin tutkimuskeskukset ja aineryhmät esittelevät toimintaansa Pääjuhla yliopiston suuressa juhlasalissa (Fabianinkatu 33) klo 14-16. Juhlassa on luvassa pienimuotoisia juhlapuheita, musiikkiesityksiä, näytelmä ”Seitsemän opesisarusta” sekä historiikki dialogina Tervetuloa!

Maisteripohjainen luokanopettajakoulutus täyttää Suomessa tänä syksynä 30 vuotta. Ensimmäiset luokanopettajaopiskelijat aloittivat yliopisto-opintonsa syksyllä 1979. Maisteripohjainen ja tutkimukseen perustuva luokanopettajakoulutus oli 30 vuotta sitten ainutlaatuista maailmassa. - Nykyisin se on hyvin arvostettu maailmalla, suomalaisten koululaisten PISA-menestys nojaa tasavertaisen koulutusjärjestelmän ohella hyviin opettajiin, kertoo professori Juhani Hytönen Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitokselta.

Päätös peruskouluun siirtymisestä 1965 synnytti tarpeen uudistaa opettajankoulutus; huomattiin, että uudessa koulussa opettajat tarvitsevat aikaisempaa syvällisempää kasvatustieteen osaamista sekä eri aineiden hallintaa. Kolmevuotinen ja erikoistumisaineita tarjoava peruskoulun luokanopettajan koulutus aloitettiin 1969. Koulutus siirrettiin yliopistoihin perustettuihin kasvatustieteellisiin tiedekuntiin 1970-luvun puolivälissä. Saman vuosikymmenen lopulla luokanopettajakoulutuksesta päätettiin tehdä yliopistollinen, ylempi korkeakoulututkinto. Uusi tutkintoasetus astui voimaan vuonna 1978 ja syksyllä 1979 uudet opiskelijat aloittivat 4-vuotiseksi suunnitellun tutkintonsa opiskelun. Käytännössä opiskelijoiden enemmistö valmistui viidessä vuodessa.

Helsingin yliopistossa luokanopettajakoulutusta on kehitetty tutkimuspohjaisena, mikä tarkoittaa mm. sitä, että jokainen opiskelija tekee itsenäisen pro gradu-työn. - Yksin tehtävä opinnäyte oli alunperin meillä Helsingin yliopistossa ainutlaatuista Suomen luokanopettajan koulutuksessa, sanoo professori Hytönen. Pro gradu ohjaa omaan ajatteluun ja sen kehittämiseen. Opiskelija ei kuitenkaan opinnoissaan ole yksin, yhteisöllisyydellä ja yhteistoiminnallisella oppimisella on koulutuksessa tärkeä asema. Opetusharjoittelussa esimerkiksi noudatetaan parityöskentelyä, jolloin vertaisarviointi on välitöntä ja rakentavaa.

Professori Hytösen mukaan korkeatasoinen akateeminen luokanopettajakoulutus on lisännyt alan arvostusta. Alalle on lähes kymmenen kertaa enemmän hakijoita kuin valituksi tulleita.

Lisätietoja:

Juhani Hytönen, puh. (09) 191 29655, s-posti juhani.hytonen@helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye