Maisteriluokanopettajia 30 vuotta eikä suotta
Maisteripohjainen luokanopettajakoulutus täyttää Suomessa tänä syksynä 30 vuotta. Ensimmäiset luokanopettajaopiskelijat aloittivat yliopisto-opintonsa syksyllä 1979. Maisteripohjainen ja tutkimukseen perustuva luokanopettajakoulutus oli 30 vuotta sitten ainutlaatuista maailmassa. - Nykyisin se on hyvin arvostettu maailmalla, suomalaisten koululaisten PISA-menestys nojaa tasavertaisen koulutusjärjestelmän ohella hyviin opettajiin, kertoo professori Juhani Hytönen Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitokselta.
Päätös peruskouluun siirtymisestä 1965 synnytti tarpeen uudistaa opettajankoulutus; huomattiin, että uudessa koulussa opettajat tarvitsevat aikaisempaa syvällisempää kasvatustieteen osaamista sekä eri aineiden hallintaa. Kolmevuotinen ja erikoistumisaineita tarjoava peruskoulun luokanopettajan koulutus aloitettiin 1969. Koulutus siirrettiin yliopistoihin perustettuihin kasvatustieteellisiin tiedekuntiin 1970-luvun puolivälissä. Saman vuosikymmenen lopulla luokanopettajakoulutuksesta päätettiin tehdä yliopistollinen, ylempi korkeakoulututkinto. Uusi tutkintoasetus astui voimaan vuonna 1978 ja syksyllä 1979 uudet opiskelijat aloittivat 4-vuotiseksi suunnitellun tutkintonsa opiskelun. Käytännössä opiskelijoiden enemmistö valmistui viidessä vuodessa.
Helsingin yliopistossa luokanopettajakoulutusta on kehitetty tutkimuspohjaisena, mikä tarkoittaa mm. sitä, että jokainen opiskelija tekee itsenäisen pro gradu-työn. - Yksin tehtävä opinnäyte oli alunperin meillä Helsingin yliopistossa ainutlaatuista Suomen luokanopettajan koulutuksessa, sanoo professori Hytönen. Pro gradu ohjaa omaan ajatteluun ja sen kehittämiseen. Opiskelija ei kuitenkaan opinnoissaan ole yksin, yhteisöllisyydellä ja yhteistoiminnallisella oppimisella on koulutuksessa tärkeä asema. Opetusharjoittelussa esimerkiksi noudatetaan parityöskentelyä, jolloin vertaisarviointi on välitöntä ja rakentavaa.
Professori Hytösen mukaan korkeatasoinen akateeminen luokanopettajakoulutus on lisännyt alan arvostusta. Alalle on lähes kymmenen kertaa enemmän hakijoita kuin valituksi tulleita.
Lisätietoja:
Juhani Hytönen, puh. (09) 191 29655, s-posti juhani.hytonen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme