Kunnan elinvoima rakentuu toimivasta kaavoituksesta ja vireästä elinkeinotoiminnasta

Kuntaliitto tiedottaa
10.12.2015
Julkaisuvapaa heti

1 600 kuntien päättäjää vastasi kyselyyn:
Kunnan elinvoima rakentuu toimivasta kaavoituksesta ja vireästä elinkeinotoiminnasta

Suuri osa kuntapäättäjistä luottaa siihen, että alueen elinvoimaisuutta edistetään parhaiten onnistuneella kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla sekä elinkeinojen aktiivisella tukemisella. Huomattavasti harvempi uskoo, että elinvoima lisääntyy esimerkiksi markkinoinnilla tai veroja alentamalla, selviää juuri päättyneestä kyselytutkimuksesta, jonka osatuloksia julkistettiin Kuntatalolla Helsingissä torstaina 10. joulukuuta.

Kaavoituksen ja maankäytön yhteys alueen elinvoimaan arvioidaan tärkeäksi etenkin suurimmissa kaupungeissa. Samaan aikaan suurimpien kaupunkien kuntapäättäjät uskovat vähiten kunnan markkinointiin elinvoiman edistäjänä.

– Kuntien merkitys paikallisen elinvoiman edistäjänä korostuu tulevaisuudessa. Kuntien luottamushenkilöt ja viranhaltijat ovat ensisijaisen tärkeässä asemassa päättämässä alueiden elinvoimaisuuden edellytyksistä, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta toteaa.

Päättäjäkysely tehtiin osana ARTTU2-tutkimusohjelmaa. Kyselyyn vastasi 1578 kuntapäättäjää (johtavat viranhaltijat, valtuutetut, hallituksen ja lautakuntien jäsenet) 42 kunnasta. Tutkimuskuntien väestörakenne ja muut ominaisuudet yhdessä muodostavat edustavan otoksen koko maasta. Kyselyn lopulliset tulokset julkistetaan kevään 2016 aikana.

Harvassa kunnassa arvioidaan taloustilanne hyväksi

Kyselytutkimuksen mukaan kuntien päättäjillä on yleisesti myönteisempi kuva kuntansa toiminnasta kuin kuntalaisilla.

– Tulos on johdonmukainen, sillä myönteinen suhtautuminen kuntaan kuuluu osaltaan päättäjän rooliin. Päättäjien ja kuntalaisten käsitykset kunnan sijoittumisesta muihin kuntiin nähden ovat kuitenkin yllättävän yhteneväisiä, kyselytutkimuksen tekijä, tutkija Siv Sandberg Åbo Akademista kuvaa.

Suurimmissa kaupungeissa päättäjät suhtautuvat myönteisimmin oman kuntansa pärjäämiseen kuin pienemmissä kunnissa, joissa omaan kuntaan oltiin kriittisempiä.

Lähes kaikkien kuntien kuntapäättäjät uskovat, että heidän kuntansa pärjäisi ainakin kohtalaisen hyvin ”hyvä asua ja elää” -kilpailussa muiden kuntien rinnalla.

Neljässä tutkimuskunnassa kuntalaiset arvioivat kuntansa sijoittumista kuntavertailussa myönteisemmin kuin päättäjät. Säkylässä, Kurikassa, Torniossa ja Parkanossa kuntalaiset olivat tyytyväisempiä kuin päättäjät.

Niin ikään neljän tutkimuskunnan vastaajat arvioivat taloustilanteensa paremmaksi kuin kunnilla keskimäärin. Nämä kunnat olivat Espoo, Hirvensalmi, Kemiönsaari ja Sipoo.

Lisätietoja:
tutkija Siv Sandberg, Åbo Akademi, p. 040 532 9035
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634

ARTTU2-ohjelma ja tutkimuskunnat

ARTTU2-ohjelma selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan.

Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa vuosina 2008–2012 toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimustahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto.

ARTTU2-tutkimuskuntia ovat:

Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri. Kuntalaistutkimuksessa mukana ovat myös Hämeenkoski (yhdistyy Hollolaan 2016) ja Jalasjärvi (yhdistyy Kurikkaan 2016)