Elintarvikemarkkinoiden tuonti jatkaa kasvua

15.12.2015 09:00:00 EET | Luonnonvarakeskus | Tiedote

Jaa

Elintarvikemarkkinoiden tuontiaste on vuosina 2003 -2012 noussut 0,7 prosenttiyksikköä vuodessa. Vuonna 2012 Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli 72 prosenttia. Tuontia ovat elintarviketuotannossa ja -jakelussa käytettävät tuotteet sekä elintarvikkeet kaupan hyllyllä.

Luonnonvarakeskuksen Tuonti II-tutkimuksessa käy ilmi rahavirtojen kulku elintarvikemarkkinoilla. Tuontiaste kuvaa tuonnin arvon osuutta tuotannosta. Se kasvaa, koska tuonti lisääntyy nopeammin kuin tuotanto. Valmiselintarviketuonnin kasvua selittää määrän kasvu, sen sijaan panostuonnissa hinnat ovat nousseet tuontimääriä nopeammin. Elintarvikemarkkinoiden kokonaistuonti oli vuonna 2012 8,7 miljardia euroa, josta tuotannon panos- ja investointituontia 6,2 miljardia ja valmiselintarvikkeita 2,5 miljardia euroa.

Suomalaiset syövät pääosin kotimaista ruokaa

- Tuonnin kasvusta huolimatta, suomalaiset syövät edelleen pääosin kotimaista ruokaa. Kun huomioon otetaan kotimaan tuotannossa käytetyt lyhytkestoiset tuontituotteet, pitkäkestoiset investoinnit sekä kaupan elintarviketuonti, niin kotimaisuusaste oli 72 prosenttia vuonna 2012. Vaikka tuontiruoan osuus kasvaa, niin valtaosa elintarvikealan tuonnista on tuotannon käyttämiä tuotteita, kertoo tutkija Marja Knuuttila Luonnonvarakeskuksesta.

Kemikaalit, kuten maatalouden kasvinsuojeluaineet ja puhdistus- ja desinfiointiaineet, ovat suurin yksittäinen tuontituoteryhmä. Energian raaka-aineiden ja jalosteiden tuonti yhteensä ovat kuitenkin yhtä suuri kuin kemikaalit yksittäisenä tuoteryhmänä. Kotimaisen tuotannon niukkuuden vuoksi tuodaan eläinrehujen kasvivalkuaista, öljykasvisiemeniä ja soijapuristeita. Kansainvälinen elintarvikeala käyttää paljon myös tuontipalveluja.

Tuontiriippuvuus altistaa häiriöille

Suomessa ruokahuollon turvaamisella on pitkät perinteet. Jo Suomen sijainti jäätyvän meren takana asettaa kuljetusten sujumiselle ja ulkomaankaupalle haasteita. Äkillisten tuonnin häiriöiden lisäksi tuonnin merkitys näkyy muillakin tavoin.

- Keskeisten tuontituotteiden hintaheilahtelut vaikuttavat tuotannon kannattavuuteen ja valmiiden elintarvikkeiden tuonnin kasvu lisää kilpailua kotimaassa. Kotimaisen tuotannon ylläpitämiseksi on kehitettävä uusia tuotteita ja haettava lisämarkkinoita viennistä, toteaa Marja Knuuttila.

Energiassa ja kemikaaleissa elintarvikeala on riippuvainen kotimaan muista aloista ja niiden tuonnista.

Suomi on Ruotsia ja Tanskaa vähemmän tuontiriippuvainen

Ruotsissa on vähiten omaa ruokatuotantoa suhteessa väkilukuun. Tanskan maaperä soveltuu viljelyyn ja Tanska on erikoistunut viemään sianlihaa, joka vaatii tuontisoijaa. Ruotsissa ja Tanskassa sekä tuonnin osuus tuotannosta että myydyistä elintarvikkeista on Suomea suurempi. Kauppaan tuotavan ruoan osuus on suurin Ruotsissa.

Tutkimuksen rahoitti Huoltovarmuuskeskus. Tutkimus on jatkoa vuonna 2012 päättyneelle Elintarviketuotannon ja -markkinoiden riippuvuus tuonnista -tutkimukselle.

Lisätietoja

vanhempi tutkija Marja Knuuttila puh. 029 532 6254, etunimi.sukunimi@luke.fi>

Raportti Elintarvikemarkkinoiden riippuvuus tuonnista

Linkit

Luonnonvarakeskus

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000 http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. Luke on muodostettu yhdistämällä kolme valtion tutkimuslaitosta (MTT, Metla, RKTL) ja Tiken tilastot.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Uusi tiedotetilauksesi vuoden loppuun mennessä/ Förnya dina pressmeddelandeprenumerationer före årsskiftet20.12.2017 14:13:33 EET | Tiedote

Luonnonvarakeskus (Luke) vaihtaa vuoden 2018 alusta alkaen mediatiedotteiden lähetysjärjestelmää. Muutoksen yhteydessä pyydämme teitä uusimaan tiedotetilauksenne. Tiedotteita voi tilata aihealueittain tai halutessaan voi tilata myös kaikki Luken tiedotteet. Tilaa Luken tiedotteet lomakkeella >> -- Från och med början av 2018 skickas Naturresursinstitutets (Luke) pressmeddelanden från ett nytt system. I samma veva ber vi er att förnya era prenumerationer på Lukes pressmeddelanden. Lukes pressmeddelanden kan beställas enligt ämne eller man kan också prenumerera på alla Lukes pressmeddelanden. Fyll i blanketten och prenumerera på Lukes pressmeddelanden >>

Luken e-vuosikirja kokoaa yhteen maatalous-, metsä- ja kalatilastot18.12.2017 09:00:00 EET | Tiedote

Luken ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja ilmestyy nyt kolmatta kertaa. Verkossa ilmestyvässä julkaisussa on koottu yhteen keskeisimmät biotalouden tilastotiedot maataloudesta, metsäsektorilta sekä kala- ja riistataloudesta.

Luonnonvarakeskuksen Tervon kalanviljelylaitokselta on löydetty kaloista IHN-virusta14.12.2017 17:05:15 EET | Tiedote

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Tervon kalanviljelylaitokselta on löydetty IHN-virusta. Viruksen esiintyminen todettiin ensimmäisen kerran Suomessa Pohjois-Pohjanmaalla Iissä sijaitsevasta merialueen kalanviljelylaitoksesta (Eviran tiedote 30.11.2017).

Lohen poikkeuksellisen korkea hinta notkautti kalan kulutuksen kasvua14.12.2017 13:00:33 EET | Tiedote

Lohen hinta on viimeiset kolme vuotta pysytellyt poikkeuksellisen korkeana. Korkean hinnan vuoksi kalan kulutuksen kasvu taittui Suomessa väliaikaisesti. Kirjolohen kysynnän kasvu ulkomailla avasi toisaalta uusia vientimarkkinoita.

Suurin osa maatalousmaasta peitteisenä talvella14.12.2017 09:00:00 EET | Tiedote

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan yli 40 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta oli viljelykasvin peitossa talvella 2015–2016. Vajaata viidennestä peittivät kasvinjätteet tai sänki ja kymmenesosa oli kevennetysti muokattua. Yhteensä lähes 80 prosenttia maatalousmaasta oli kasvipeitteistä tai kevennetysti muokattua. Runsas 20 prosenttia maasta oli paljaana.