Arktisen luonnon muutos ennakoi maapallon luonnon tulevaisuutta

Tällä viikolla arvostetussa Science -lehdessä ilmestyy 25 arktiseen ekologiaan erikoistuneen tutkijan yhteisartikkeli. Helsingin yliopiston biotieteellisen tiedekunnan tutkija Olivier Gilg on yksi Penn Staten yliopiston professori Eric Postin johdolla kirjoitetun artikkelin kirjoittajista.

Artikkelissa esitetyt tutkimustulokset osoittavat, että arktinen ekosysteemi on kokenut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana valtavia muutoksia. Muutokset vaikuttavat luonnon ihmiselle tarjoamiin ekosysteemipalveluihin monella tasolla: vaikutukset ulottuvat luonnonvarojen riittävyyteen, ruuan tuotantoon, ilmaston lämpötilaan ja aiheuttavat maisemallisia muutoksia. Pohjoisen luonnon muutokset voi tulkita ennakkovaroitukseksi siitä mitä tuleman pitää kaikilla leveysasteilla.

Naalit ja pohjoiset koivikot pulassa

Tulokset osoittavat, että kevät on aikaistunut huomattavasti. Kasvien kukinta- ja pölytyskausi alkaa jopa 20 vuorokautta aikaisemmin kuin kymmenen vuotta sitten. Petoeläimet ovat vaikeuksissa, sillä ravintoa on nyt tarjolla liian aikaisin suhteessa muutoin suotuisaan pesimisaikaan. Monien hyönteisten esiintymisalueet ovat siirtyneet yhä pohjoisemmaksi. Esimerkiksi hallamittarit ovat pohjoiseen muuttonsa jälkeen tuhonneet suuria koivikkoalueita Lapissa. Uusille alueille tunkeutuvat lajit saattavat syrjäyttää alueen alkuperäiset lajit - näin on käymässä kettujen jalkoihin jääville naaleille.

Jäälokit, norpat, jääkarhut ja sarvivalaat ovat esimerkkejä lajeista, joilla on suppea levinneisyys ja erikoistuneet ruokailutottumukset - nämä lajit kärsivät muutoksista ensimmäisenä. Ne tarvitsevat meren jäätä lisääntyäkseen ja suojautuakseen pedoilta.

Julkaisu ilmastonmuutoksen epäsuorista vaikutuksista

Ilmastonmuutoksella on myös epäsuoria vaikutuksia, jotka ilmenevät lajien välisissä vuorovaikutuksissa. Olivier Gilg ja akatemiaprofessori Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta ovat tutkineet yhdessä Freiburgin yliopiston tutkija Benoît Sittlerin kanssa kaulussopulikantojen aiemmin syklisen kannanvaihtelun hiipumista Grönlannissa. Tulokset julkaistaan loppuvuodesta Global Change Biology -lehdessä.

Tutkijat osoittivat matemaattisten mallien avulla, että lumen aikaistunut sulaminen selittää kaulussopulien kannanvaihtelun dramaattisen muutoksen: sopulit eivät lisäänny entistä vauhtia, ja ne ovat myös helpompia saaliita pedoille. Lisäksi jäiset talvisateet muodostavat lumen pinnalle kovan kuoren, jonka vuoksi sopulit eivät löydä ruokaa tundralta entiseen tapaan.
 
Lisätietoa:

Akatemiaprofessori Ilkka Hanski
Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto
Puh. (09) 191 57745
ilkka.hanski@helsinki.fi

Dr Olivier Gilg
E-mail: olivier.gilg@gmail.com