Pardian jäsentutkimus: Valtion palkkausjärjestelmät vaativat uudistamista

- Toimiva palkkausjärjestelmä on sekä työntekijöiden että työnantajan etu. Heikosti toimivat palkkausjärjestelmät eivät tue henkilöstön tai organisaation johtamista, vaan ovat pelkkä rasite hallinnon pyörittämiselle.

Simolan mukaan palkkausjärjestelmien kehittäminen edellyttää sopijaosapuolien, Valtion työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen, hyvää ja toimivaa yhteistyötä. Yhteistä kehittämistyötä ei tällä hetkellä tehdä, mikä on selvä puute.

Pardian jäsenkyselyjen mukaan tyytyväisyys siihen, kuinka hyvin palkkausjärjestelmä reagoi työtehtävien muutoksiin, palkitsee hyvästä työsuorituksesta ja kannustaa ammattitaidon kehittämiseen on ollut laskussa vuodesta 2006 saakka.

Jäsentutkimuksen mukaan tyytyväisimpiä palkkausjärjestelmään ovat työnjohto- ja esimiestehtävissä toimivat. Heistä 28 prosenttia katsoo palkkausjärjestelmän reagoivan työtehtävien muutoksiin, 27 prosenttia kannustavan ammattitaidon kehittämiseen ja 18 prosenttia palkitsevan hyvästä työsuorituksesta. Asiantuntija- ja ammattitehtävissä toimivien arviot ovat kymmenkunta prosenttiyksikköä alemmat.

Työnjohto- ja esimiestehtävissä toimivista 33 prosentin mielestä palkkausjärjestelmä takaa kilpailukykyisen palkkatason. Asiantuntijatehtävissä toimivilla vastaava osuus on 22 prosenttia ja ammattitehtävissä toimivilla 15 prosenttia.

- Palkkausjärjestelmiä pitää pystyä virastoissa jatkossakin noudattamaan yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Työn vaativuuden lisääntyessä ja henkilökohtaisen suorituksen parantuessa myös palkan tulee nousta. Valtion palkkaliukuman mekaaninen rajoittaminen on palkkausta koskevien virka- ja työehtosopimusten vastainen, Simola sanoo.

Jäsentutkimuksien mukaan järjestelmien käyttö on vakiintunut ja järjestelmään kuuluvat kehityskeskustelut käydään säännöllisesti. Vuosina 2006−2015 säännöllisten kehityskeskustelujen osuus nousi 62 prosentista 90 prosenttiin ja aitojen avoimien keskustelujen osuus 13 prosentista 75 prosenttiin.

- Muodollisesti valtion palkkausjärjestelmiä toteutetaan hyvin, mutta sisältö, palkkauksen määräytyminen työtehtävän ja työsuorituksen mukaan ei näytä nykyisellään toimivan.

Työtehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työtehtävistä suoriutumisen arviointiin perustuviin palkkausjärjestelmiin siirryttiin yleisesti valtiolla 2000-luvulla. Palkkausjärjestelmien tarkoituksena oli muun muassa kannustaa hyviin työsuorituksiin, edistää työn tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä parantaa valtion palkkakilpailukykyä. Uudet palkkausjärjestelmät otettiin alun perin tervetulleena vastaan perinteisen virkapalkka- ja palvelusvuosilisäjärjestelmän sijaan.

Toukokuussa 2014 annettu valtioneuvoston päätös rajoittaa palkkaliukumia tarkoittaa tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumistasojen nousun rajoittamista valtion palkkausjärjestelmissä. Samalla päätettiin leikata palkkamenoihin osoitettuja määrärahoja. Tämä heikentää merkittävästi virastojen toiminnan ja tuloksellisuuden kehittämistä palkkauksen kautta. Päätös on voimassa vuoden 2018 loppuun.

Pardian jäsentutkimuksen 2015 aineisto kerättiin lokakuussa nettilomakkeella. Vastaajiksi poimittiin 10 prosentin otos Pardian jäsenistä. Kyselyyn vastasi 42 % lomakkeen saaneista eli 1897 vastaajaa. Edelliset jäsentutkimukset tehtiin vuosina 1998, 2002, 2006, 2009, 2011 ja 2013.

Lisätietoja: Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simola, p. 075 324 7501, gsm 040 566 8517 ja asiamies Tapio Rissanen, p. 075 3247 528, 045 7731 4358.