Tutkimusta ja kehittämistä tehdään hajanaisesti kiinteistö- ja rakennusalalla - JULKAISTAVISSA 22.12.2015

Kiinteistö- ja rakennusklusterin kansantaloudellinen merkitys on valtava, mutta sen tuottavuuskehitys on ollut teollisuusalojen heikointa. Kiinteistö- ja rakennusalalla käytetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI) selvästi vähemmän rahaa kuin muilla teollisuusaloilla.

Valtion toimet kiinteistö- ja rakennusklusterin TKI-toiminnassa ovat koordinoimattomia. Yksi syy toiminnan hajanaisuuteen on se, että ohjauskeinoja on käytössä runsaasti, mutta kokonaisvastuuta ei ole asetettu yhdellekään toimijalle. Valtioneuvoston tulisi laatia kiinteistö- ja rakennusklusterille kokonaisvaltainen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimintapolitiikka, jossa määriteltäisiin julkisten toimijoiden roolit ja vastuut selkeästi. Tässä toimintapolitiikassa tulisi etsiä keinoja, joilla tutkimuspanoksen määrä saataisiin kasvamaan kiinteistö- ja rakennusklusterissa. Toimintapolitiikan avulla olisi mahdollista päästä eroon yksittäisten ongelmien ratkaisemiseen rakentuvista ohjelmista.

Yhteisen toimintapolitiikan ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avulla voitaisiin myös minimoida ristiriitatilanteita, joita syntyy, kun toimintaa ohjataan hyvin monesta eri suunnasta.

Kiinteistö- ja rakennusklusteri:

• Kiinteistö- ja rakennusklusteriin kuuluvat talonrakennus-, kiinteistö- ja talotekniikka-alat, ympäristö- ja yhdyskuntatekniikka sekä rakennusmateriaaliteollisuus
• Klusteri muodostaa taloudellisesti mittavan kokonaisuuden, jonka toiminta kattaa noin 70 prosenttia kansallisvarallisuudesta ja 25 prosenttia bruttokansantuotteesta
• Sekä valtion että yksityisten rahoittajien panostukset klusterin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan ovat klusterin kokoon nähden vähäisiä
• Esimerkiksi TEKES on rahoittanut noin 8-17 miljoonalla eurolla ja Suomen akatemia muutamalla miljoonalla eurolla vuosittain kiinteistö- ja rakennusklusterin tutkimus- ja kehittämistoimintaa
• Valtion panostuksia ei ole luokittelun haasteista johtuen mahdollista tarkasti selvittää, mutta tilastojen perusteella kyse on joistain kymmenistä miljoonista euroista vuodessa

Lisätietoja: Tuloksellisuustarkastusneuvos Visa Paajanen, p. 09 432 5774 sekä ylijohtaja Marko Männikkö, p. 09　432 5803