Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta kolme tuomiota Suomelle

ULKOASIAINMINISTERIÖ
http://formin.finland.fi

Tiedote 242/2009
22.9.2009

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta kolme tuomiota Suomelle

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on tänään antanut kolme Suomea koskevaa tuomiota, joiden mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa taattua oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin oli rikottu.

Kahdessa tuomiossa oli kyse oikeudenkäynnin pituudesta.

Ensimmäisessä tuomiossa EIT totesi, ettei valittajia koskenut siviilioikeudenkäynti ollut tapahtunut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan edellyttämässä kohtuullisessa ajassa, kun asian käsittely kesti kolmessa eri oikeusasteessa yli 8 vuotta ja 3 kuukautta. Koska lisäksi valittajilla ei ollut tehokkaita oikeussuojakeinoja, vaikka heidän oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin oli loukattu, EIT katsoi, että asiassa oli lisäksi rikottu ihmisoikeussopimuksen 13 artiklaa. EIT määräsi valtion korvaamaan valittajille yhteensä 4 500 euroa korvauksena aineettomasta vahingosta sekä 500 euroa oikeudenkäyntikuluista.

Toisessa tuomiossa kyse oli rikosoikeudenkäynnistä, jossa asian käsittely kesti kolmessa eri oikeusasteessa yli 9 vuotta. EIT määräsi valtion korvaamaan valittajalle yhteensä 1 500 euroa korvauksena aineettomasta vahingosta sekä 2 000 euroa oikeudenkäyntikuluista.

EIT ei perustellut kumpaakaan ratkaisuaan yksityiskohtaisesti, vaan tyytyi aiempaan oikeuskäytäntöönsä viitaten toteamaan, että se on samankaltaisissa tapauksissa useasti katsonut 6 artiklaa loukatun. EIT:n mukaan hallitus ei tuonut kummassakaan asiassa esille mitään sellaista, mikä antaisi aihetta erilaiseen johtopäätökseen.

Kolmas tuomio koski valitusta, jossa valittaja katsoi, että hänen oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeuttaan puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä oli rikottu, kun hovioikeus oli jättänyt hänen valituksensa hänen poissaolonsa vuoksi sillensä, vaikka häntä oli edustanut asiamies.

Asiassa oli kyse rikosoikeudenkäynnistä. Käräjäoikeudessa tuomittu valittaja valitti hovioikeuteen ja vaati muun muassa, että hovioikeus toimittaisi asiassa pääkäsittelyn. Hovioikeus päätti toimittaa asiassa pääkäsittelyn, mutta jätti valittajan valituksen hänen poissaolonsa vuoksi sillensä, vaikka valittajaa oli edustanut pääkäsittelyssä asiamies. Hovioikeuden mukaan valittaja ei ollut osoittanut, että hänellä olisi ollut laillinen este olla saapumatta pääkäsittelyyn. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa.

Ratkaisussaan EIT totesi, että pääkäsittelyssä paikalla olleen valittajan asiamiehen olisi tullut antaa puolustaa valittajaa, vaikka valittaja olikin jäänyt pois pääkäsittelystä. EIT:n mukaan pääkäsittelykutsusta ei ilmennyt, että yhden päivän poissaoloa useamman päivän pääkäsittelystä pidettäisiin poissaolona koko pääkäsittelystä. Kyseisenä päivänä ei myöskään ilmeisesti ollut käsitelty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi valittajan henkilökohtainen läsnäolo olisi ollut ehdottoman välttämätöntä. Näin ollen valituksen sillensä jättäminen siitä huolimatta, että valittajan asiamies oli ollut pääkäsittelyssä läsnä, oli EIT:n mukaan erityisen ankara ja voimakas seuraamus valittajan poissaolosta. Tätä seuraamusta ei syytetyn oikeuksien ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimusten kannalta voitu pitää oikeutettuna.

EIT määräsi valtion korvaamaan valittajalle 2 500 euroa korvauksena aineettomasta vahingosta sekä 3 000 euroa oikeudenkäyntikuluista.

Lisätietoja: lainsäädäntösihteeri Satu Kaskinen, puh. 09 1605 5298, ja lainsäädäntösihteeri Satu Sistonen, puh. 09 1605 5731, ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö