Paratiisista katsoen. Tähtitaivaan karttojen historiaa.
HELSINGIN YLIOPISTO
Kansalliskirjasto
9.11.2009
JULKAISUVAPAA 10.11.2009 KLO 11
Paratiisista katsoen. Tähtitaivaan karttojen historiaa.
Näyttely Kansalliskirjaston Galleriassa 12.11.2009 – 10.4.2010
Osoite: Unioninkatu 36. Avoinna: ma-pe klo 9-20, la klo 9-16. Vapaa pääsy.
Paratiisista katsoen esittelee tähtitaivaan katsomisen, kuvaamisen ja kartoituksen historiaa antiikista nykypäivään tieteen ja kulttuurihistorian näkökulmasta. Kansalliskirjaston näyttely on tähtitieteen kansainvälisen vuoden 2009 tärkein tapahtuma Helsingin yliopistossa. Näyttelyn on suunnitellut ja käsikirjoittanut professori Tapio Markkanen. Näyttelyyn liittyy luentotilaisuus 25.11. klo 17 Kansalliskirjaston Auditoriossa sekä Tapio Markkasen kirjoittama, upeasti kuvitettu näyttelykirja, jonka on kustantanut tähtitieteellinen yhdistys Ursa.
Nykyinen käsityksemme maailmankaikkeuden alkuperästä, rakenteesta ja kehityksestä on syntynyt tieteen historian monien vaiheiden kautta. Antiikin karttapalloista on päädytty nykyajan digitaalisiin tietokantoihin, joiden avulla tutkimuksen tuomaa yksityiskohtaista tietoa voidaan käyttää mitä erilaisimpiin analyyseihin maailmankaikkeuden rakenteesta ja kehityksestä. Tähtikarttojen tarkastelu avaa näkymiä kartan laadinnan teknisten edellytysten lisäksi laajoihin kulttuurikytkentöihin, sillä taivaan kartoittamista ovat aina ohjanneet jokaisen aikakauden taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset tarpeet.
”Paratiisista katsoen” kertoo antiikin perinteestä kuvata taivasta ulkoapäin kuin paratiisista katsoen.
Näyttelyssä on esillä aarteita Kansalliskirjaston kokoelmista, erityisesti kansainvälisesti katsoen ainutlaatuisesta Nordenskiöldin kokoelmasta, joka kuuluu Unescon Memory of the World -kohteisiin. Lisäksi nähtävänä on arvoteoksia ja tähtitieteen tutkimusvälineitä Helsingin yliopiston tähtitieteen laitoksen ja tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan kokoelmista sekä eräistä muista
kokoelmista.
Näyttely lähtee liikkeelle taivaan varhaisimmista kuvituksista ja myyteistä tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua edeten kreikkalaiseen pallojen maailmankaikkeuteen ja myöhäisantiikin taivaankarttoihin ja tähtioppaisiin. Vanhimmat esillä olevat teokset ovat 1400 –1500-luvuilta, kuten esim. Klaudios Ptolemaioksen pääteos Almagest , joka oli tähtitieteen tärkein tietolähde puolentoista vuosituhannen ajan. Näyttely kertoo myös, mikä valtava työ tähtien luettelointi on ja miten myös Suomessa jo 1800-luvulla tähtitieteen professorimme Friedrich Argelander, Adalbert Krueger ja Anders Donner ovat siihen osallistuneet. Valtavien, tieteellisen tarkkojen tähtiluettelojen lisäksi esitellään myös harrastajien tähtikarttoja ja taivaanoppaita 1800-luvulta nykypäiviin.
Näyttelyssä on esillä myös Leith Ararin valokuvataideteos Observatorion taide – kuvia Helsingin yliopiston tähtitornista ja sen lähiympäristöstä sekä Ursan tuottama diaesitys Universumin näkymiä , jonka on toteuttanut työryhmä Walter Rydman, Asko Palviainen ja Thomas Hackman.
Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous on julistanut vuoden 2009 tähtitieteen kansainväliseksi vuodeksi. Uutisvälineistä näkyy, että tähtitieteessä tehdään sensaatiomaisia löytöjä tämän tästä. Sen vuoksi tähtitieteen vuoteen ei ole suunniteltu suuria tutkimushankkeita, vaan vuoden tavoitteena on nykyajan tähtitieteen maailmankuvan välittäminen jokaiselle ja tuoda maailmankaikkeus lähelle tavallista ihmistä. Tärkeä päämäärä on myös herättää jokainen huomaamaan, että olemme kaikki avaruusalus Maan matkustajia ja kukin osaltamme vastuussa sen säilymisestä elinkelpoisena.
Lisätietoja:
-Kulttuurikoordinaattori Inkeri Pitkäranta, Kansalliskirjasto 09-19122738,
-Professori Tapio Markkanen, tapio.markkanen@helsinki.fi , 050-5520605.
-Toimitusjohtaja Markku Sarimaa, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry., 09-6840400, markku.sarimaa@ursa.fi
-Näyttelyarkkitehti: Marjaana Kinnermä
Lehdistötiedote ja lehdistön kuva-aineisto saatavana 10.11. alkaen:
Sisko Vuorikari, puh. 09-19122761
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme