Krooninen kipu jättää jäljet aivoihin
Akuutti kipu toimii terveellä ihmisellä elintärkeänä varoitussignaalina, joka syntyy vahingollisen ärsykkeen vaikutuksesta. Jos kipu muuttuu krooniseksi, se menettää suojelevan merkityksensä. Krooninen kipu aiheuttaa yksilötasolla paljon kärsimystä, ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat mittavat hoitokulujen ja työkyvyttömyyden vuoksi.
Kroonisen kivun kehittymiseen, säätelyyn ja pitkittymiseen osallistuvat keskushermostolliset mekanismit. Koska näitä on toistaiseksi ymmärretty huonosti, kroonisten kiputilojen diagnostiikka ja hoito on ollut vaikeaa. Erityisen hankalahoitoisia ovat syntymekanismiltaan epäselvät kiputilat, koska hoitoa ei voida kohdistaa syynmukaisesti. Toiminnalliset aivokuvantamismenetelmät – kuten magnetoenkefalografia (MEG) ja toiminnallinen magneettikuvaus (fMRI) – ovat mahdollistaneet kipuun liittyvien aivoaktivaatioiden havainnoinnin hyvällä aika- ja paikkatarkkuudella, ja näin on saatu runsaasti tietoa siitä, miten terveen ihmisen keskushermosto käsittelee akuuttia kipua.
LL Nuutti Vartiainen
tutki TKK:n Kylmälaboratorion Aivotutkimusyksikössä tekemässään väitöstyössä krooniseen kipuun liittyviä aivomekanismeja kahdella potilasryhmällä: toiseen ryhmään kuului kahdeksan monimuotoisesta paikallisesta kipuoireyhtymästä (CRPS) kärsivää potilasta, joilla krooninen kipu paikantui toiseen yläraajaan, ja toiseen ryhmään kahdeksan potilasta, jotka kärsivät toistuviin virusinfektioihin liittyvästä koko toisen kehonpuoliskon käsittävästä kroonisesta kiputilasta. Kipupotilaitten aivoaktivaatiota verrattiin terveiden verrokkihenkilöiden vastaaviin aivoaktivaatioihin.
Kuvantamistutkimukset osoittivat, että CRPS-potilailla käden edustusalue primaarilla tuntoaivokuorella oli kutistunut, mikä viittaa siihen että krooninen kipu voi muovata aivoja ja jättää niihin pysyvät jäljet. Potilaiden liikeaivokuori reagoi akuuttiin kipuun sitä huonommin, mitä voimakkaammasta kroonisesta kivusta he kärsivät ja mitä huonompi puristusvoima kädessä oli. ”On mahdollista että potilaitten krooninen kipu johtaa liikeaivokuoren huonontuneeseen toimintaan ja sen välityksellä puristusvoiman heikkouteen ja käden kömpelyyteen”, Vartiainen sanoo.
Toistuviin virusinfektioihin liittyvästä kroonisesta kivusta kärsivillä potilailla havaittiin vastaavanlainen käden edustusalueen kutistuminen tuntoaivokuorella; näyttää siis siltä, että useasta eri syystä johtuva krooninen kipu voi jättää samanlaiset jäljet aivoihin. Näillä potilailla havaittiin myös sekä toiminnallisia että rakenteellisia muutoksia aivojen kivunkäsittelyalueilla. Vartiainen arveleekin, että toistuviin virusinfektioihin liittyvillä keskushermostomuutoksilla voi olla osuutta kroonisen kivun kehittymiseen näillä potilailla.
LL Nuutti Vartiaisen väitöskirja "Brain imaging of chronic pain" tarkastetaan keskiviikkona 18.11.2009 Teknillisessä Korkeakoulussa, osoitteessa TUAS-talo, luentosali TU1, Otaniementie 17.
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 050 330 0087
Sähköposti:
nuutti@neuro.hut.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme