A.I. Virtanen -palkinto akatemiaprofessori Kari Alitalolle
Arvostetun tiedemiehen ja nobelistin, professori Artturi Ilmari Virtasen, tieteellisen työn muistoksi perustettua A.I. Virtanen -palkintoa on myönnetty vuodesta 1981 lähtien. Palkinto myönnetään suomalaiselle tai ulkomaalaiselle tutkijalle, joka tekee kansainvälisesti arvostettua, korkeatasoista tutkimusta, ja jonka työ liittyy johonkin palkinnon myöntävien yhdistysten, Societas Biochemica, Biophysica et Microbiologica Fenniae:n, Ravitsemuksen Tutkimussäätiön ja Suomalaisten Kemistien Seura ry:n toiminta-alueista.
Palkintoa myönnettäessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että valittu henkilö on edelleen aktiivinen ja menestyksekästä työtä tekevä tutkija. Palkinnonsaajan tulee myös olla ennakkoluuloton ja uusien ongelmien ratkaisemiseen paneutuva. Lisäksi korostetaan poikkitieteellisyyttä.
Societas Biochemica, Biophysica et Microbiologica Fenniae:n palkintotoimikunta on yhdessä Ravitsemuksen Tutkimussäätiön ja Suomalaisten Kemistien Seura ry:n kanssa päättänyt myöntää A.I. Virtanen 2013 -palkinnon (A.I. Virtanen -mitalin ja 6 000 euron stipendin) akatemiaprofessori Kari Alitalolle.
Alitalo johtaa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan translationaalisen syöpäbiologian tutkimusohjelmaa, ja vuoden 2013 alusta lähtien hän on johtanut myös Wihurin Tutkimuslaitosta. Alitalo on viidenneksi siteeratuin eurooppalainen syöpätutkija, hän on ohjannut yli 40 väitöskirjaa ja hänellä on tällä hetkellä 10 tutkijakoulutettavaa. Alitalon tutkimusryhmä kuuluu myös Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteiseen Biocentrum Helsinki -tutkimusorganisaatioon.
Alitalon keskeinen tutkimuskohde on verisuonien biologia ja erityisesti verisuonikasvutekijät. Yksi hänen tutkimusryhmänsä tärkeimmistä löydöistä on verisuonen endoteelin kasvutekijä-C (VEGF-C) ja sen reseptori VEGFR-3, jotka säätelevät verisuonien ja imusuoniston kehitystä ja kasvua. Imusuonilla on erityisen suuri merkitys useiden syöpäkasvainten etäpesäkkeiden leviämisessä elimistöön. Alitalon tutkimusryhmän kasvutekijöiden toiminnan estoon suunnittelemat biomolekyylit ovat kliinisissä kokeissa. Imusuonien toiminnan säätelemiselle esimerkiksi geeniterapian avulla voi olla sovellusmahdollisuuksia myös muun muassa sydän- ja verisuonitaudeissa, diabeteksessa ja eräissä tulehdustaudeissa.
Palkinnonjakotilaisuus ja palkintoluento pidetään Biotieteen Päivä -symposiumin yhteydessä tänään 20.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa, Ballroom1 klo 15:15 alkaen.
Lisätietoja:
Tutkija Saara Tikka
Puh. 09 191 25202
Sähköposti: saara.tikka@helsinki.fi
************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen
Tiedottaja, Helsingin yliopisto
Tel. +358 (0)9 191 25495
GSM (0)50 406 2043
Email: paivi.m.lehtinen@helsinki.fi
www.med.helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Synnyttäjät kokevat hyvinvointimittarit tärkeinä mutta riittämättöminä13.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Henkisen jaksamisen kartoittamisen pitäisi synnyttäjien mielestä olla kattavampaa.
KUTSU: Ydinturvallisuus, pelko ja Ukrainan kriisi puhututtavat Tiedekulmassa 14.5.12.5.2025 12:39:32 EEST | Kutsu
Helsingin yliopisto ja Säteilyturvakeskus järjestävät asiantuntijaseminaarin ydinturvallisuudesta ja Ukrainan kriisistä Tiedekulmassa keskiviikkona 14.5. kello 17-19, Yliopistonkatu 4:ssä.
Lupaava uusi menetelmä hopean irrottamiseen elektroniikkajätteistä – munkkirasva liuottaa ja erottelee hopean romusta12.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Rasvahapot toimivat liuottimena. Prosessi vaatii lisäksi valoa ja laimennettua vetyperoksidia. Uuden menetelmän myötä voidaan turvata hopean saanti ja vähentää ympäristön kuormitusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme