A.I. Virtanen -palkinto akatemiaprofessori Kari Alitalolle
Arvostetun tiedemiehen ja nobelistin, professori Artturi Ilmari Virtasen, tieteellisen työn muistoksi perustettua A.I. Virtanen -palkintoa on myönnetty vuodesta 1981 lähtien. Palkinto myönnetään suomalaiselle tai ulkomaalaiselle tutkijalle, joka tekee kansainvälisesti arvostettua, korkeatasoista tutkimusta, ja jonka työ liittyy johonkin palkinnon myöntävien yhdistysten, Societas Biochemica, Biophysica et Microbiologica Fenniae:n, Ravitsemuksen Tutkimussäätiön ja Suomalaisten Kemistien Seura ry:n toiminta-alueista.
Palkintoa myönnettäessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että valittu henkilö on edelleen aktiivinen ja menestyksekästä työtä tekevä tutkija. Palkinnonsaajan tulee myös olla ennakkoluuloton ja uusien ongelmien ratkaisemiseen paneutuva. Lisäksi korostetaan poikkitieteellisyyttä.
Societas Biochemica, Biophysica et Microbiologica Fenniae:n palkintotoimikunta on yhdessä Ravitsemuksen Tutkimussäätiön ja Suomalaisten Kemistien Seura ry:n kanssa päättänyt myöntää A.I. Virtanen 2013 -palkinnon (A.I. Virtanen -mitalin ja 6 000 euron stipendin) akatemiaprofessori Kari Alitalolle.
Alitalo johtaa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan translationaalisen syöpäbiologian tutkimusohjelmaa, ja vuoden 2013 alusta lähtien hän on johtanut myös Wihurin Tutkimuslaitosta. Alitalo on viidenneksi siteeratuin eurooppalainen syöpätutkija, hän on ohjannut yli 40 väitöskirjaa ja hänellä on tällä hetkellä 10 tutkijakoulutettavaa. Alitalon tutkimusryhmä kuuluu myös Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteiseen Biocentrum Helsinki -tutkimusorganisaatioon.
Alitalon keskeinen tutkimuskohde on verisuonien biologia ja erityisesti verisuonikasvutekijät. Yksi hänen tutkimusryhmänsä tärkeimmistä löydöistä on verisuonen endoteelin kasvutekijä-C (VEGF-C) ja sen reseptori VEGFR-3, jotka säätelevät verisuonien ja imusuoniston kehitystä ja kasvua. Imusuonilla on erityisen suuri merkitys useiden syöpäkasvainten etäpesäkkeiden leviämisessä elimistöön. Alitalon tutkimusryhmän kasvutekijöiden toiminnan estoon suunnittelemat biomolekyylit ovat kliinisissä kokeissa. Imusuonien toiminnan säätelemiselle esimerkiksi geeniterapian avulla voi olla sovellusmahdollisuuksia myös muun muassa sydän- ja verisuonitaudeissa, diabeteksessa ja eräissä tulehdustaudeissa.
Palkinnonjakotilaisuus ja palkintoluento pidetään Biotieteen Päivä -symposiumin yhteydessä tänään 20.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa, Ballroom1 klo 15:15 alkaen.
Lisätietoja:
Tutkija Saara Tikka
Puh. 09 191 25202
Sähköposti: saara.tikka@helsinki.fi
************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen
Tiedottaja, Helsingin yliopisto
Tel. +358 (0)9 191 25495
GSM (0)50 406 2043
Email: paivi.m.lehtinen@helsinki.fi
www.med.helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme