A.I. Virtanen -palkinto akatemiaprofessori Kari Alitalolle
20.3.2013 11:19:15 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Arvostetun tiedemiehen ja nobelistin, professori Artturi Ilmari Virtasen, tieteellisen työn muistoksi perustettua A.I. Virtanen -palkintoa on myönnetty vuodesta 1981 lähtien. Palkinto myönnetään suomalaiselle tai ulkomaalaiselle tutkijalle, joka tekee kansainvälisesti arvostettua, korkeatasoista tutkimusta, ja jonka työ liittyy johonkin palkinnon myöntävien yhdistysten, Societas Biochemica, Biophysica et Microbiologica Fenniae:n, Ravitsemuksen Tutkimussäätiön ja Suomalaisten Kemistien Seura ry:n toiminta-alueista.
Palkintoa myönnettäessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että valittu henkilö on edelleen aktiivinen ja menestyksekästä työtä tekevä tutkija. Palkinnonsaajan tulee myös olla ennakkoluuloton ja uusien ongelmien ratkaisemiseen paneutuva. Lisäksi korostetaan poikkitieteellisyyttä.
Societas Biochemica, Biophysica et Microbiologica Fenniae:n palkintotoimikunta on yhdessä Ravitsemuksen Tutkimussäätiön ja Suomalaisten Kemistien Seura ry:n kanssa päättänyt myöntää A.I. Virtanen 2013 -palkinnon (A.I. Virtanen -mitalin ja 6 000 euron stipendin) akatemiaprofessori Kari Alitalolle.
Alitalo johtaa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan translationaalisen syöpäbiologian tutkimusohjelmaa, ja vuoden 2013 alusta lähtien hän on johtanut myös Wihurin Tutkimuslaitosta. Alitalo on viidenneksi siteeratuin eurooppalainen syöpätutkija, hän on ohjannut yli 40 väitöskirjaa ja hänellä on tällä hetkellä 10 tutkijakoulutettavaa. Alitalon tutkimusryhmä kuuluu myös Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteiseen Biocentrum Helsinki -tutkimusorganisaatioon.
Alitalon keskeinen tutkimuskohde on verisuonien biologia ja erityisesti verisuonikasvutekijät. Yksi hänen tutkimusryhmänsä tärkeimmistä löydöistä on verisuonen endoteelin kasvutekijä-C (VEGF-C) ja sen reseptori VEGFR-3, jotka säätelevät verisuonien ja imusuoniston kehitystä ja kasvua. Imusuonilla on erityisen suuri merkitys useiden syöpäkasvainten etäpesäkkeiden leviämisessä elimistöön. Alitalon tutkimusryhmän kasvutekijöiden toiminnan estoon suunnittelemat biomolekyylit ovat kliinisissä kokeissa. Imusuonien toiminnan säätelemiselle esimerkiksi geeniterapian avulla voi olla sovellusmahdollisuuksia myös muun muassa sydän- ja verisuonitaudeissa, diabeteksessa ja eräissä tulehdustaudeissa.
Palkinnonjakotilaisuus ja palkintoluento pidetään Biotieteen Päivä -symposiumin yhteydessä tänään 20.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa, Ballroom1 klo 15:15 alkaen.
Lisätietoja:
Tutkija Saara Tikka
Puh. 09 191 25202
Sähköposti: saara.tikka@helsinki.fi
************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen
Tiedottaja, Helsingin yliopisto
Tel. +358 (0)9 191 25495
GSM (0)50 406 2043
Email: paivi.m.lehtinen@helsinki.fi
www.med.helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme