Maukas kouluruoka ja yhdessä syöminen on parasta kouluruokailussa ‒ nuoret tärkeä ottaa mukaan suunnitteluun
18.1.2016 08:58:56 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Janhosen väitös osoittaa, että kouluruoan maku ja syömisen sosiaalisuus ovat nuorille keskeisiä asioita. Tänä vuonna astuvat voimaan uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat, joissa korostetaan nuorten osallistamista oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun.
Janhonen painottaa keskustelun tärkeyttä: aikuisten laatimat kouluruokailua koskevat säännöt tuntuvat nuorista vierailta. Lautasmallin noudattamista tärkeämpää nuorille on etenkin ruoan hyvä maku, mutta myös syömistilanteen sosiaalisuus ‒ syöminen yhdessä ystävien kanssa.
– Kouluruokailu on keskeinen tapa opettaa lapsille ja nuorille tasapainoisia ruokatottumuksia ja hyviä ruokatapoja, Janhonen toteaa. - Nuorten tavoittamisen avain on pohtia yhdessä heille merkityksellisiä asioita ja sitä, miten näitä teemoja voisi tuoda esille osana ruokakasvatusta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kouluruokailu on nuorille paljon muutakin kuin vatsantäytettä. Parhaimmillaan ruokailutilanne voi toimia monipuolisena kasvatustilanteena, jonka suunnitteluun nuoret itse osallistuvat.
Nuoret kritisoivat kouluruokaa
Janhonen osoittaa myös, että vaikka jopa 80 % koululaisista syö päivittäin koulussa lämpimän aterian, ei kouluruokaa aina muisteta arvostaa. Pelko yksin jäämisestä ja halu kuulua joukkoon olivat nuorille tärkeitä perusteluja kouluruoan väliin jättämiselle ja kauppaan lähtemiselle koulupäivän aikana.
– Nuoret pitivät kouluruokailua omana vapaa-aikanaan, mikä on ristiriidassa kouluruokailun kasvatuksellisten tavoitteiden kanssa. Tarvitaan lisää rakentavaa keskustelua siitä, miten ajatus kouluruokailusta nuorten vapaa-aikana ja kasvatuksellisena tilanteena voitaisiin yhdistää. Arvostus ja innostus kouluruokailua kohtaan syntyvät omakohtaisen merkityksen löytymisen kautta.
Avain on aito osallisuus
Janhosen väitöskirjan tavoitteena on herättää kriittistä keskustelua oppijalähtöisestä kasvatuksesta erityisesti ruokakasvatuksen alueella.
– Passiivisen osallistumisen ja aidon osallistamisen välillä on kuitenkin suuri ero, Janhonen tarkentaa.
Väitöstutkimus korostaa, että nuorille tärkeitä asioita voitaisiin hyödyntää aiempaa monipuolisemmin ruokakasvatuksen suunnittelussa ja kouluruokailun kehittämisessä.
– Aito osallisuus on kokemusta siitä, että omalla toiminnalla ja mielipiteillä on oikeasti merkitystä ja vaikutusta. On huolehdittava siitä, että nuorten näkemyksillä ja kokemuksilla on todellisia vaikutuksia ja että nuoret saavat myös palautetta kehitysideoistaan.
Kasvatustieteen maisteri Kristiina Janhonen väittelee Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 22.1. aiheesta Adolescents' Participation and Agency in Food Education. Väitöstilaisuus järjestetään klo 12 osoitteessaUnioninkatu 40, sali 1. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1854-7
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Kristiina Janhonen, puh. +358 50 301 7486, s-posti kristiina.janhonen@helsinki.fi
---
Ystävällisin terveisin
Anna Maria Peltonen
tiedottaja
Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin ilmanlaadun parantuminen näkyy selvästi uudessa tutkimuksessa29.6.2026 09:03:23 EEST | Tiedote
Helsingin ilmassa leijuivien magneettisten pienhiukkasten määrä on pudonnut neljäkseen vuosien 1960-luvun tasosta osoittavat arkistoidut ilmansuodattimet .
Planktonin tuottamat kaasut auttavat muodostamaan pilviä merillä25.6.2026 11:15:14 EEST | Tiedote
Meriplankton vapauttaa kaasua, joka auttaa muodostamaan pilviä kylmillä merialueilla – ja tekee sen paljon tehokkaammin kuin tiedemaailmassa on aiemmin oletettu. Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus parantaa ymmärrystä ilmakehästä ja auttaa tarkentamaan ilmastomalleja.
Kylmä talvi verotti Pohjois-Euroopassa talvehtivien lintulajien kantoja24.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Kesän 2026 pesimälintulaskentojen ensimmäisten tulosten perusteella useiden Pohjois-Euroopassa talvehtivien lintulajien kannat ovat laskeneet viime vuodesta. Osa lajeista on vähentynyt jo pitkään ympäristönmuutosten takia.
Useimmat väkivaltaisia rikoksia tehneistä nuorista ovat käyttäneet tuki- ja hoitopalveluja jo lapsena23.6.2026 09:55:27 EEST | Tiedote
Neljä viidestä väkivaltarikoksia tehneestä nuoresta oli käyttänyt mielenterveyspalveluja ja joka kolmas heistä jo kahdeksaan ikävuoteen mennessä. Nuorten mielenterveyspalvelujen käytölle oli tyypillistä palvelun käytön katkonaisuus ja keskeytyminen.
Kaupunkiniityt edistävät luonnon monimuotoisuutta22.6.2026 10:49:05 EEST | Tiedote
Niityt tukevat paitsi luontoa myös kaupunkilaisten elämänlaatua. Ne tarjoavat virkistystä, oppimismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä piknikeistä niittotalkoisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme