Öljyalan Keskusliitto energia- ja ilmastostrategiasta: Päästövähennyksiä ja tehoa energiankäyttöön kustannustehokkaasti

 -Jos kaksi polttoainetta tuottaa päästöjä yhtä paljon, ei ole perusteita antaa veroetua toiselle, toteaa Öljyalan Keskusliiton toimitusjohtaja Helena Vänskä. Tällä hetkellä ohjauskeinojen teknologianeutraalius ei esimerkiksi energiaverotuksessa toteudu kaikilta osin.

Päästöjen vähentämiskeinoja punnitessa on Vänskän mielestä tärkeää arvioida eri toimenpiteiden kustannustehokkuutta ja kohdistaa toimenpiteet ensisijaisesti sinne, missä päästövähennysvaikutus käytettävää euroa kohden on suurin. -Tämä olisi järkevää kansantalouden ja verovarojen käytön näkökulmasta, Vänskä painottaa.

Öljyalan Keskusliitto pitää tärkeänä, että strategiassa kiinnitetään erityistä huomiota puhtaan teknologian liiketoiminnan kehittämiseen, jossa öljyalan toimijoilla on etunoja hyvälaatuisten nestemäisten biopolttoaineiden valmistuksessa. -Kirjaus toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoteknologioiden kaupallisen tuotannon edistämisestä on tervetullut, sanoo Vänskä.

-Korkealaatuiset biopolttoaineet, joiden kehittämisessä suomalaisilla yrityksillä on pitkä kokemus, ovat heti käyttövalmis vaihtoehto liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, eikä niiden käyttö vaadi mittavia infrastruktuuri-investointeja. Biopolttoaineet tarjoavat hyvän mahdollisuuden luoda uutta liiketoimintaa, joka nojaa vahvasti perinteisten alojen osaamiseen, toteaa Vänskä.

Suomi kuuluu jo nyt vähiten öljyriippuvaisiin maihin

Strategiaan sisältyy tavoite vähentää mineraaliöljyn käyttöä niin, että sen osuus kokonaisenergiankulutuksesta olisi alle 17 prosenttia vuonna 2025. Vuonna 2011 öljyn osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 24 prosenttia, mikä on vähän verrattuna muihin OECD-maihin.  Suomi on jo nyt yksi vähiten öljyriippuvaisista maista kehittyneiden teollisuusmaiden joukossa.

-Öljylämmityskiinteistöissä on tehty merkittäviä energiatehokkuustoimia viimeisten 10 vuoden aikana. Siksi on tärkeää, ettei ehdotettu tavoite öljyn käytön vähentämiseksi merkitse kustannustehottomia ylilyöntejä, varoittaa Vänskä. Kaikkien tukimuotojen pitäisi ensisijaisesti perustua tuettavilla toimenpiteillä saavutettavaan energiatehokkuuden paranemiseen. Kevyestä polttoöljystä kuluu rakennusten lämmitykseen noin kolmasosa.

Öljylämmityskantaa on uudistettu merkittävästi öljyalan energiatehokkuussopimusten vauhdittamana.  Nykyisissä öljylämmityskattiloissa hyötysuhde on 90-95 prosenttia ja palaminen on puhdasta. Pientalon keskimääräinen öljyn vuosikulutus on laskenut 10 vuodessa 2900 litrasta 2300 litraan.

-Energiatehokkuus paranee edelleen kustannustehokkaimmin, kun öljylämmitysjärjestelmiä uudistetaan ja otetaan rinnalle uusiutuvaa energiaa eli käytetään hybridilämmitystä. Tällöin nestemäisen polttoaineen energiaa voidaan hyödyntää järkevästi silloin, kun lämmitystarve on suurimmillaan, Vänskä huomauttaa. Talokohtainen öljylämmitys varmistaa osaltaan, että niukka sähkön huipputuotantokapasiteetti riittää muihin tarpeisiin. -Nopeutettu öljystä luopuminen talokohtaisessa lämmityksessä sen sijaan aiheuttaisi todennäköisesti enemmän haittoja kuin hyötyjä, toteaa Vänskä.

Liikenteen puolella poliittinen ohjaus on Öljyalan Keskusliiton mielestä mukaan tehokasta jo nykyisillä keinoilla. -Liikenteen polttoaineille asetettu biovelvoite ja kestävyysvaatimukset sekä uudistettu energiaverotusjärjestelmä ovat osoittautuneet toimivaksi keinoksi lisätä biopolttoaineiden osuutta liikenteessä, toteaa Vänskä.

Lisätietoja: Öljyalan Keskusliitto, toimitusjohtaja Helena Vänskä, puh. 040 581 6786