Tutkimus: Matalan verensokerin riski merkittävästi pienempi uusilla insuliineilla - Maailman diabetespäivä tänään 14.11.

Tilaa, jossa diabeetikon verensokeri laskee liian matalalle, kutsutaan hypoglykemiaksi. Matalan verensokerin oireita ovat muun muassa hikoilu, vapina, kalpeus, sydämen tykytys, näköhäiriöt ja huimaus. 

- Diabeetikolle voi tulla hermostunut tai ärtynyt olo, puhe voi muuttua epäselväksi ja ajattelu tuntua vaikealta, diabetologi Tero Saukkonen Novo Nordisk Farmasta sanoo. 

Ensihoitona diabeetikon tulee saada sokeripitoista välipalaa, esimerkiksi tuoremehua tai banaani. 

- Jos verensokeri pääsee edelleen laskemaan, seurauksena on vakava hypoglykemia, jossa diabeetikko ei itse enää pysty tilannetta hoitamaan, vaan tarvitsee toisen apua. Pahimmillaan tämä johtaa insuliinisokkiin, jossa diabeetikko menettää tajuntansa ja saattaa saada kouristuksia.

Uudemmilla insuliineilla vähemmän verensokerin vaihtelua

Usein diabeetikolla on matalaan verensokeriin syynä se, että elimistössä on lääkkeen ottamisen seurauksena liikaa insuliinia. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttivat riskiin saada vakava hypoglykemia.

Tutkimuksen mukaan merkittävin riskiä lisäävä tekijä oli diabeteksen hoidossa käytetty insuliinityyppi. Uudemmilla insuliinijohdoksilla (detemirinsuliini ja glargininsuliini) oli selvästi pienempi vakavan hypoglykemian riski kuin vanhemmalla NPH-insuliinilla. 

- Insuliinijohdosten tavoitteena on jäljitellä synteettisiä NPH-insuliineja paremmin insuliinin luonnonmukaista vaikutusta. Niitä käytettäessä insuliini siirtyy hitaammin pistoskohdasta verenkiertoon, ja vaikutus on pitkäaikaisempi ja tasaisempi. Näistä syistä uudempien insuliinien kohdalla matalan verensokerin riski on alhaisempi, ja tutkimustulokset puhuvat vahvasti tämän puolesta, Saukkonen summaa.

Myös ikä vaikuttaa riskiin saada vakava hypoglykemia: mitä iäkkäämpi diabeetikko, sitä korkeampi riski. Diabetestyyppi sen sijaan ei ennustanut vakavan hypoglykemian riskiä, vaan matalaa verensokeria esiintyy niin tyypin 1 kuin tyypin 2 diabeetikoilla.

- Tutkimustuloksissa yllättää myös vakavien hypoglykemia-kohtausten suuri määrä. Tilastojen mukaan niitä oli suomalaisilla diabeetikoilla seurantajaksolla 2000-2009 noin 25 000 - ja valitettavasti tämäkään ei luultavasti ole vielä koko totuus. Osa vakavistakin tapauksista jää pimentoon, kun potilas ei syystä tai toisesta päädy sairaalahoitoon, Saukkonen murehtii.

Miten eroon hypoglykemioista?

Diabeetikon näkökulmasta on luonnollisesti tärkeintä pystyä elämään mahdollisimman normaalia elämää sairaudestaan huolimatta. Omalta osaltaan tähän edesauttaa sellainen hoito, jolla verensokerin heilahtelut saadaan pidettyä mahdollisimman vähäisinä.

- Sellaisilla asioilla kuin diabeetikon varallisuus tai se, asuuko hän suuressa kaupungissa etelässä vai pienessä pitäjässä pohjoisessa, ei saisi olla mitään vaikutusta siihen, minkälaista hoitoa hän saa sairauteensa, Saukkonen sanoo.

Tärkeimmässä asemassa vakavien hypoglykemioiden ehkäisemisessä on diabeetikko itse. On tärkeää kiinnittää huomiota omiin tuntemuksiinsa ja pyrkiä omilla elintavoillaan ehkäisemään tilanteita, joissa verensokeri pääsee laskemaan liian matalalle. 

- Lääkärin täytyy ohjeistaa potilastaan siitä, kuinka vakavia hypoglykemioita voi välttää ja kuinka usein verensokeria pitää päivän mittaan mitata, Saukkonen korostaa.

Keskiviikkona 14.11. vietetään vuosittaista Maailman diabetespäivää.

Faktaa diabeteksesta:

- Insuliini on hormoni, joka säätelee sokeriaineenvaihduntaa ihmisen elimistössä. Insuliini vaikuttaa verensokeria alentavasti. 

- Diabetes (vanhalta nimeltään sokeritauti) on pitkäaikaissairaus, jossa haima ei tuota insuliinia tarpeeksi tai ollenkaan tai insuliini vaikuttaa elimistössä puutteellisesti. Sairaus vaatii päivittäistä omahoitoa (insuliinipistoksia tai muuta diabeteslääkitystä). 

- Tyypin 1 diabetesta eli nuoruustyypin diabetesta hoidetaan aina insuliinilla. Suomessa on noin 40 000 tyypin 1 diabeetikkoa.

- Tyypin 2 diabetes eli aikuistyypin diabetes on usein osa metabolista oireyhtymää. Kokonaisvaltainen hoito on tärkeää. Tyypin 2 diabeetikkoja tiedetään olevan Suomessa noin 250 000, minkä lisäksi arviolta ainakin 200 000 sairastaa diabetesta tietämättään.

- Hypoglykemia tarkoittaa liian matalaa verensokeria, jonka syynä on yleensä insuliinin tai joissakin tapauksissa eräiden muiden diabeteslääkkeiden liian suuri vaikutus.

Tutkimus vakavien hypoglykemioiden esiintyvyydestä ja riskitekijöistä Suomessa

- Aineisto: 140 035 suomalaisen diabetespotilaan insuliiniostot ja sairaalahoitojaksot vuosina 2000-2009. Tiedot yhdistettiin eri rekistereistä (Kelan reseptilääkeostojen rekisteri, Kelan rekisteri lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista sekä THL:n HILMO-rekisteri erikoissairaanhoidon käynninsyydiagnooseista).

- Seuranta-aikana potilailla oli yhteensä 25 066 erikoissairaanhoidon hoitojaksoa tai poliklinikkakäyntiä vakavan hypoglykemian vuoksi. 

- Keskeiset tulokset:
* Eri insuliinityyppien välillä merkittäviä eroja hypoglykemiariskin osalta: detemirinsuliinia käytettäessä vakavan hypoglykemian riski oli 26 prosenttia pienempi ja glargininsuliinia käytettäessä 12 prosenttia pienempi NPH-insuliiniin verrattuna. 
* Diabetestyypillä (tyyppi 1 tai 2) ei yhteyttä vakavan hypoglykemian riskiin. 
* Naisilla 5 prosenttia pienempi hypoglykemian riski kuin miehillä. 
* Korkeampi ikä ennusti selvästi suurempaa vakavan hypoglykemian riskiä nuoriin aikuisiin verrattuna. 

- Tutkimuksen toteutti EPID Research ja rahoitti Novo Nordisk Farma Oy. Tutkimustulokset julkistettiin American Diabetes Association (ADA) 72nd Scientific Sessions –kongressissa kesäkuussa 2012.

Lisätietoja:

Tero Saukkonen 
Dosentti, lastentautien erikoislääkäri, diabetologi 
Novo Nordisk Farma Oy 
p. 040 8433 339 

Pasi Korhonen 
Toimitusjohtaja, dosentti 
EPID Research 
p. 050 365 2990