Suomalainen suurtutkimus: Tyypin 1 diabetekselle tyypillisenä pidetty insuliinisokki onkin yleisempää tyypin 2 diabeetikoilla

- Tutkimus on ainutlaatuinen koko maailmassa. Suomessa on poikkeuksellisen hyvät terveydenhuollon rekisterit, jotka mahdollistivat kaikkien suomalaisten insuliinia käyttävien potilaiden tietojen haun jopa kymmenen vuoden ajalta. Tiedot on kerätty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kelan rekistereistä, kertoo tutkimuksen päätutkija, dosentti Pasi Korhonen EPID Researchista.

Hypoglykemiaa eli tilaa, jossa verensokeri laskee liian matalaksi, ei aiemmin ole pidetty tyypin 2 diabetekseen liittyvänä ongelmana. Tuore suomalainen suurtutkimus kuitenkin paljastaa, että itse asiassa tyypin 2 diabetespotilailla oli enemmän sairaalahoitojaksoja insuliinisokkien takia kuin tyypin 1 diabetespotilailla. Insuliinisokin riski oli 16 % suurempi tyypin 2 diabeetikoilla. Tutkimukseen sisältyivät kaikki 76 000 suomalaista diabeetikkoa jotka aloittivat insuliinihoidon vuosina 2000 -2009.

Insuliinisokki on erittäin vakava tila, jonka vaikutukset voivat kestää jopa kuukausia tapahtuman jälkeen.

- Insuliinisokki voi muun muassa kaksinkertaistaa tyypin 2 diabeetikon riskin saada sydänkohtaus. Insuliinihoito on sitä saaville potilaille välttämätöntä, mutta on hyvin tärkeää ehkäistä matalia verensokereita, kuitenkaan tinkimättä hyvästä verensokerien hallinnasta, toteaa lääketieteellinen johtaja Tero Saukkonen Novo Nordisk Farma Oy:stä.

Insuliinisokeilla on yhteiskunnallista merkitystä, sillä niistä johtuvien sairaalahoitojen kulut ovat merkittäviä. Sairaalahoitojaksoja vakavan hypoglykemian takia on kymmenen vuoden aikana kirjattu 25 000, eli noin 2000 - 3000 sairaalahoitojaksoa joka vuosi. Määrä on pienentynyt viime vuosina uusien insuliinien käyttöönoton jälkeen. Hypoglykemioiden hoito maksaa yhteiskunnalle suorina kustannuksia arviolta 2-3 miljoonaa euroa vuodessa. Myös hypoglykemioiden, jotka eivät vaadi sairaalahoitoa, kustannus on kova muun muassa lisääntyneinä sairauspoissaoloina sekä heikentyneenä työkykynä. Näistä kuluista ei ole olemassa kattavia laskelmia.

Eri insuliineilla merkittäviä eroja

Tutkimuksessa selvisi, että insuliinisokeilla on selkeä yhteys käytössä olevaan insuliinihoitoon. Riski on suurin potilailla, jotka käyttävät vanhempaa NPH-insuliinia.

Uudempien ns. insuliinianalogien käyttäjillä riski saada insuliinisokki on sen sijaan selkeästi pienempi. Sairaalahoitoa vaativan insuliinisokin ilmaantumisen vaara keskimäärin 4 vuoden kuluessa insuliinihoidon aloituksesta oli

• 22 % pienempi detemirinsuliinia käyttävillä diabeetikoilla ja 10 % pienempi glargininsuliinia käyttävillä diabeetikoilla verrattuna NPH-insuliiniin.
• Varsinkin tyypin 2 diabeetikot hyötyivät eniten uusista insuliineista: detemirinsuliinin aloittamisen jälkeen tyypin 2 diabeetikolla oli 24 % pienempi riski saada sairaalahoitoa vaativa hypoglykemia kuin NPH-insuliinilla ja 21 % pienempi riski kuin glargininsuliinilla. Tyypin 2 diabeetikoilla NPH- ja glargininsuliinilla ero insuliinisokin ilmaantuvuudessa ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

- Käytännössä tämä tarkoittaa, että insuliinianalogien käyttö vähentää insuliinisokkitapauksia useilla sadoilla vuosittain, toteaa Tero Saukkonen.

Detemirinsuliinia on ollut Suomessa saatavana vuodesta 2004 ja glargininsuliinia vuodesta 2003. Näillä ns. insuliinianalogeilla insuliini siirtyy hitaammin pistoskohdasta verenkieroon, jolloin vaikutusaika pitenee merkittävästi. Vaikutus on myös tasaisempi ja vaihtelee vähemmän päivästä toiseen. Juuri näiden ominaisuuksien vuoksi hypoglykemia -kohtauksen riski pienenee.

Tutkimuksen toteutti EPID Research ja rahoitti Novo Nordisk Farma Oy. Tutkimustulokset on julkaistu Pharmacoepidemiology and Drug Safety -tiedelehden verkkosivuilla 21.10.2013. Tutkimustulokset on päivitetty vuoden 2012 alustavista tuloksista tarkennetuilla analyyseillä.

Lisätietoja:

Novo Nordisk Farma Oy:
Yhteiskuntasuhde- ja viestintäjohtaja
Karoliina Vuopala
Puh: 050 4320708
kvup@novonordisk.com

Lääketieteellinen johtaja
Tero Saukkonen
Puh: 040 843 3339
tskk@novonordisk.com

EPID Research:
Pasi Korhonen
Toimitusjohtaja, dosentti
Puh. 050 365 2990