3D-mallintaminen toimii hyvänä perustana nenä- ja sivuonteloiden tutkimiselle

Valtonen selvitti tutkimuksessaan tietokonetomografiaan pohjautuvien 3D-mallinnusten käyttökelpoisuutta nenä- ja sivuonteloiden mallintamisessa ja tutkimisessa sekä 3D-tekniikan hyödyntämismahdollisuuksia jatkotutkimuksissa.
Tutkimustulosten mukaan 3D-mallinnuksista tehtävät poskiontelotilavuusmittaukset ovat nykyisin käytössä oleviin sivuonteloiden limakalvon paksuutta kuvaaviin luokittelumenetelmiin verrattuna tarkempia havaitsemaan tilavuusmuutoksia poskiontelo-operoiduilla potilailla. Tilavuusmuutoksilla ja luokittelumenetelmien pistemuutoksilla ei kuitenkaan löydetty tilastollisesti merkittävää korrelaatiota potilaan oireiston kehittymisen kanssa.
Väitöskirjan osatöissä pystyttiin myös tuottamaan 3D-mallinnuksilla luotettavan tasoisia 3D-tulosteita nenä- ja sivuonteloista. Näillä 3D-tulosteilla tuotetut ilmavirtauksen mittaustulokset rinomanometrialla olivat lähellä alkuperäisiä potilailla saatuja rinomanometriamittaustuloksia. 3D-mallinnuksilla ja -tulosteilla pystyttiin myös osoittamaan, että laskennalliset nenän ilmavirtausmallinnukset ovat varsin lähellä nestevirtauksella tehtyjä partikkelivirtauksen mittaustuloksia.
– 3D-tulosteissa selväpiirteiset rakenteet pystyttiin tuottamaan ilman suuria ongelmia, mutta pienet ja hienorakenteiset osat sekä nenän kuorikkorakenteet vaativat tarkkuutta tulostusvaiheessa, Valtonen kertoo.
3D-mallinnukseen perustuva nenän alakuorikoiden tilavuusmittaus yhdistettynä saman alueen poikkipinta-alamittauksiin toimivat myös hyvin potilailla, joille oli tehty toimenpide nenän alakuorikoiden kapeuttamiseksi. Tulokset korreloivat lisäksi lupaavan tasoisesti potilaan oireiden kehittymisen kanssa.
– Väitöskirjan tutkimuslöydösten perusteella voidaan todeta, että tietokonetomografiaan pohjautuvat 3D-mallinnukset toimivat luotettavan tasoisesti tutkimuskäyttöä varten. 3D-tekniikalla on mahdollista tuottaa tarkempaa nenän ilmavirtauksen mallinnusta ja tätä kautta voi olla mahdollista päästä tarkempaan diagnostiikkaan ja hoidon kohdentamiseen nenäoireista kärsivillä potilailla, Valtonen toteaa.
Olli Valtonen on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2013 ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2018. Nykyään Valtonen asuu Tampereella ja työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa.
Lääketieteen lisensiaatti Olli Valtosen korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalaan kuuluva väitöskirja Enhanced Use of Sinonasal Patient Imaging for Three-Dimensional Applications tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 29.10.2021 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Karin Blomgren Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Markus Rautiainen Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli Valtonen
olli.valtonen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme