Tampereen yliopisto

3D-mallintaminen toimii hyvänä perustana nenä- ja sivuonteloiden tutkimiselle

Jaa

Nenä- ja sivuonteloiden kuvantamistutkimukset perustuvat nykyään tietokonetomografiaan, jolla saadaan hyvä hahmotus nenän ja sen sivuonteloiden rakenteista, mutta ei niiden toiminnallisesta tilanteesta. Toiminnallisten nenävirtauksen mittaustutkimusten luotettavuus vaihtelee, eivätkä niiden tulokset yhdessä kuvantamislöydösten kanssa ole aina yhteneviä tukkoisesta nenästä kärsivien potilaiden oireiden kanssa. Lääketieteen lisensiaatti Olli Valtonen totesi väitöstutkimuksessaan, että tietokonetomografiaan pohjautuvat 3D-mallinnukset toimivat luotettavan tasoisesti tutkimuskäyttöä varten.

Olli Valtonen. Kuva: Ruth Valtonen
Olli Valtonen. Kuva: Ruth Valtonen

Valtonen selvitti tutkimuksessaan tietokonetomografiaan pohjautuvien 3D-mallinnusten käyttökelpoisuutta nenä- ja sivuonteloiden mallintamisessa ja tutkimisessa sekä 3D-tekniikan hyödyntämismahdollisuuksia jatkotutkimuksissa.

Tutkimustulosten mukaan 3D-mallinnuksista tehtävät poskiontelotilavuusmittaukset ovat nykyisin käytössä oleviin sivuonteloiden limakalvon paksuutta kuvaaviin luokittelumenetelmiin verrattuna tarkempia havaitsemaan tilavuusmuutoksia poskiontelo-operoiduilla potilailla. Tilavuusmuutoksilla ja luokittelumenetelmien pistemuutoksilla ei kuitenkaan löydetty tilastollisesti merkittävää korrelaatiota potilaan oireiston kehittymisen kanssa.

Väitöskirjan osatöissä pystyttiin myös tuottamaan 3D-mallinnuksilla luotettavan tasoisia 3D-tulosteita nenä- ja sivuonteloista. Näillä 3D-tulosteilla tuotetut ilmavirtauksen mittaustulokset rinomanometrialla olivat lähellä alkuperäisiä potilailla saatuja rinomanometriamittaustuloksia. 3D-mallinnuksilla ja -tulosteilla pystyttiin myös osoittamaan, että laskennalliset nenän ilmavirtausmallinnukset ovat varsin lähellä nestevirtauksella tehtyjä partikkelivirtauksen mittaustuloksia.

– 3D-tulosteissa selväpiirteiset rakenteet pystyttiin tuottamaan ilman suuria ongelmia, mutta pienet ja hienorakenteiset osat sekä nenän kuorikkorakenteet vaativat tarkkuutta tulostusvaiheessa, Valtonen kertoo.

3D-mallinnukseen perustuva nenän alakuorikoiden tilavuusmittaus yhdistettynä saman alueen poikkipinta-alamittauksiin toimivat myös hyvin potilailla, joille oli tehty toimenpide nenän alakuorikoiden kapeuttamiseksi. Tulokset korreloivat lisäksi lupaavan tasoisesti potilaan oireiden kehittymisen kanssa.

– Väitöskirjan tutkimuslöydösten perusteella voidaan todeta, että tietokonetomografiaan pohjautuvat 3D-mallinnukset toimivat luotettavan tasoisesti tutkimuskäyttöä varten. 3D-tekniikalla on mahdollista tuottaa tarkempaa nenän ilmavirtauksen mallinnusta ja tätä kautta voi olla mahdollista päästä tarkempaan diagnostiikkaan ja hoidon kohdentamiseen nenäoireista kärsivillä potilailla, Valtonen toteaa.

Olli Valtonen on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2013 ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2018. Nykyään Valtonen asuu Tampereella ja työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa.

Lääketieteen lisensiaatti Olli Valtosen korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalaan kuuluva väitöskirja Enhanced Use of Sinonasal Patient Imaging for Three-Dimensional Applications tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 29.10.2021 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Karin Blomgren Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Markus Rautiainen Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Olli Valtonen
olli.valtonen@tuni.fi

Kuvat

Olli Valtonen. Kuva: Ruth Valtonen
Olli Valtonen. Kuva: Ruth Valtonen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Sinkkipinnoitettujen muottikarkaistavien terästen prosessointi vaatii poikkeuksellisen matalaa kuumamuovauslämpötilaa ja teräksen koostumuksen räätälöintiä25.10.2021 14:30:00 EEST | Tiedote

Sinkkipinnoitetut muottikarkaistut teräkset ovat lujia ja korroosionkestäviä materiaaleja, joita hyödynnetään etenkin henkilöauton korin suojauskomponenttien valmistuksessa. Niiden kaupallista läpimurtoa ovat hidastaneet materiaalin prosessoinnin haasteet ja puutteet materiaalikäyttäytymisen ymmärryksessä. Henri Järvinen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten muottikarkaisuprosessin kuumamuovausvaiheessa esiintyvä haitallinen säröily poistetaan ja teräksen mekaaniset ominaisuudet optimoidaan.

Opettajien työn turhakkeet ovat lisääntyneet ja työn merkityksellisyyden kokemus heikentynyt21.10.2021 11:57:30 EEST | Tiedote

Tuore pitkittäistutkimus osoittaa, että opettajat raportoivat työnsä turhakkeiden lisääntyneen ja työn merkityksellisyyden kokemuksen heikentyneen. Työn turhakkeilla (engl. illegitimate tasks) kuvataan kohtuuttomia tai turhia työtehtäviä, jotka eivät kuulu työn ydintehtäviin. Tutkimus osoittaa, että juuri työn turhakkeiden lisääntyminen selitti opettajien työn merkityksellisyyden heikkenemistä.

Liekkisynteesin prosessin parempi tuntemus vie lähemmäs funktionaalisten nanomateriaalien tehokasta tuotantoa21.10.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

DI Miika Sorvali tutki väitöskirjatyössään rautaoksidihiukkasten muodostumista nesteliekkiruiskutuksessa, sekä menetelmän käyttämistä kahdessa eri nanomateriaaleja hyödyntävässä sovellutuksessa. Tutkimus osoitti, että liekissä muodostuvien nanohiukkasten kiderakenteeseen ja muihin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa säätelemällä prosessiparametreja ja lähtöaineliuoksen koostumusta. Menetelmän avulla Sorvali onnistui luomaan nesteitä hylkivän pinnoitteen sekä parantamaan magnetoreologisen nesteen ominaisuuksia.

Verotutkimuksen huippuyksikkö Tampereen yliopistoon14.10.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Suomen Akatemia on valinnut Tampereen yliopiston johtaman verotutkimuksen konsortion huippuyksikköohjelmaansa. Huippuyksikön tavoitteena on tuottaa uutta tietoa verotuksesta ja tulonsiirroista. Tutkimuksen tulokset voivat vaikuttaa olennaisesti yhteiskuntapoliittisiin suosituksiin verojärjestelmää suunniteltaessa. Huippuyksikössä ovat mukana myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT sekä Helsingin yliopisto.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme