Tampereen yliopisto

3D-mallintaminen toimii hyvänä perustana nenä- ja sivuonteloiden tutkimiselle

Jaa
Nenä- ja sivuonteloiden kuvantamistutkimukset perustuvat nykyään tietokonetomografiaan, jolla saadaan hyvä hahmotus nenän ja sen sivuonteloiden rakenteista, mutta ei niiden toiminnallisesta tilanteesta. Toiminnallisten nenävirtauksen mittaustutkimusten luotettavuus vaihtelee, eivätkä niiden tulokset yhdessä kuvantamislöydösten kanssa ole aina yhteneviä tukkoisesta nenästä kärsivien potilaiden oireiden kanssa. Lääketieteen lisensiaatti Olli Valtonen totesi väitöstutkimuksessaan, että tietokonetomografiaan pohjautuvat 3D-mallinnukset toimivat luotettavan tasoisesti tutkimuskäyttöä varten.
Olli Valtonen. Kuva: Ruth Valtonen
Olli Valtonen. Kuva: Ruth Valtonen

Valtonen selvitti tutkimuksessaan tietokonetomografiaan pohjautuvien 3D-mallinnusten käyttökelpoisuutta nenä- ja sivuonteloiden mallintamisessa ja tutkimisessa sekä 3D-tekniikan hyödyntämismahdollisuuksia jatkotutkimuksissa.

Tutkimustulosten mukaan 3D-mallinnuksista tehtävät poskiontelotilavuusmittaukset ovat nykyisin käytössä oleviin sivuonteloiden limakalvon paksuutta kuvaaviin luokittelumenetelmiin verrattuna tarkempia havaitsemaan tilavuusmuutoksia poskiontelo-operoiduilla potilailla. Tilavuusmuutoksilla ja luokittelumenetelmien pistemuutoksilla ei kuitenkaan löydetty tilastollisesti merkittävää korrelaatiota potilaan oireiston kehittymisen kanssa.

Väitöskirjan osatöissä pystyttiin myös tuottamaan 3D-mallinnuksilla luotettavan tasoisia 3D-tulosteita nenä- ja sivuonteloista. Näillä 3D-tulosteilla tuotetut ilmavirtauksen mittaustulokset rinomanometrialla olivat lähellä alkuperäisiä potilailla saatuja rinomanometriamittaustuloksia. 3D-mallinnuksilla ja -tulosteilla pystyttiin myös osoittamaan, että laskennalliset nenän ilmavirtausmallinnukset ovat varsin lähellä nestevirtauksella tehtyjä partikkelivirtauksen mittaustuloksia.

– 3D-tulosteissa selväpiirteiset rakenteet pystyttiin tuottamaan ilman suuria ongelmia, mutta pienet ja hienorakenteiset osat sekä nenän kuorikkorakenteet vaativat tarkkuutta tulostusvaiheessa, Valtonen kertoo.

3D-mallinnukseen perustuva nenän alakuorikoiden tilavuusmittaus yhdistettynä saman alueen poikkipinta-alamittauksiin toimivat myös hyvin potilailla, joille oli tehty toimenpide nenän alakuorikoiden kapeuttamiseksi. Tulokset korreloivat lisäksi lupaavan tasoisesti potilaan oireiden kehittymisen kanssa.

– Väitöskirjan tutkimuslöydösten perusteella voidaan todeta, että tietokonetomografiaan pohjautuvat 3D-mallinnukset toimivat luotettavan tasoisesti tutkimuskäyttöä varten. 3D-tekniikalla on mahdollista tuottaa tarkempaa nenän ilmavirtauksen mallinnusta ja tätä kautta voi olla mahdollista päästä tarkempaan diagnostiikkaan ja hoidon kohdentamiseen nenäoireista kärsivillä potilailla, Valtonen toteaa.

Olli Valtonen on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2013 ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2018. Nykyään Valtonen asuu Tampereella ja työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa.

Lääketieteen lisensiaatti Olli Valtosen korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalaan kuuluva väitöskirja Enhanced Use of Sinonasal Patient Imaging for Three-Dimensional Applications tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 29.10.2021 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Karin Blomgren Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Markus Rautiainen Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Olli Valtonen
olli.valtonen@tuni.fi

Kuvat

Olli Valtonen. Kuva: Ruth Valtonen
Olli Valtonen. Kuva: Ruth Valtonen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Uusi suunnittelumenetelmä parantaa teräsrakenteiden luotettavuutta ja säästää materiaalia16.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote

Nykyiset rakennemitoituksen menetelmät eivät kuvaa riittävän tarkasti rakenteiden käyttäytymistä vauriotilanteissa. Tämä voi johtaa joko ylimitoitukseen ja materiaalihukkaan tai alimitoitukseen ja turvallisuusriskeihin. Diplomi-insinööri Lauri Jaamala kehitti väitöstutkimuksessaan uuden suunnittelumenetelmän, jonka avulla voidaan suunnitella entistä tasalaatuisempia ja materiaalitehokkaampia kantavia rakenteita eurooppalaisten rakentamismääräysten mukaisesti.

Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote

Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.

Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin8.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote

Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.

Miten rahoittaa tulevaisuuden tiet ja sillat? INTO-hanke etsii vastauksia päätöksenteon tueksi7.10.2025 13:38:29 EEST | Tiedote

Toimiva infrastruktuuri on perusta talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja arjen sujuvuudelle. Samalla julkinen talous velkaantuu, ja merkittäviä panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen on yhä vaikeampi tehdä. Tampereen yliopiston johtama kolmevuotinen INTO-hanke hakee ratkaisuja haasteeseen muun muassa tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja innovatiivisista rahoitusmalleista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye