Tampereen yliopisto

3D-mallintaminen toimii hyvänä perustana nenä- ja sivuonteloiden tutkimiselle

Jaa
Nenä- ja sivuonteloiden kuvantamistutkimukset perustuvat nykyään tietokonetomografiaan, jolla saadaan hyvä hahmotus nenän ja sen sivuonteloiden rakenteista, mutta ei niiden toiminnallisesta tilanteesta. Toiminnallisten nenävirtauksen mittaustutkimusten luotettavuus vaihtelee, eivätkä niiden tulokset yhdessä kuvantamislöydösten kanssa ole aina yhteneviä tukkoisesta nenästä kärsivien potilaiden oireiden kanssa. Lääketieteen lisensiaatti Olli Valtonen totesi väitöstutkimuksessaan, että tietokonetomografiaan pohjautuvat 3D-mallinnukset toimivat luotettavan tasoisesti tutkimuskäyttöä varten.
Olli Valtonen. Kuva: Ruth Valtonen
Olli Valtonen. Kuva: Ruth Valtonen

Valtonen selvitti tutkimuksessaan tietokonetomografiaan pohjautuvien 3D-mallinnusten käyttökelpoisuutta nenä- ja sivuonteloiden mallintamisessa ja tutkimisessa sekä 3D-tekniikan hyödyntämismahdollisuuksia jatkotutkimuksissa.

Tutkimustulosten mukaan 3D-mallinnuksista tehtävät poskiontelotilavuusmittaukset ovat nykyisin käytössä oleviin sivuonteloiden limakalvon paksuutta kuvaaviin luokittelumenetelmiin verrattuna tarkempia havaitsemaan tilavuusmuutoksia poskiontelo-operoiduilla potilailla. Tilavuusmuutoksilla ja luokittelumenetelmien pistemuutoksilla ei kuitenkaan löydetty tilastollisesti merkittävää korrelaatiota potilaan oireiston kehittymisen kanssa.

Väitöskirjan osatöissä pystyttiin myös tuottamaan 3D-mallinnuksilla luotettavan tasoisia 3D-tulosteita nenä- ja sivuonteloista. Näillä 3D-tulosteilla tuotetut ilmavirtauksen mittaustulokset rinomanometrialla olivat lähellä alkuperäisiä potilailla saatuja rinomanometriamittaustuloksia. 3D-mallinnuksilla ja -tulosteilla pystyttiin myös osoittamaan, että laskennalliset nenän ilmavirtausmallinnukset ovat varsin lähellä nestevirtauksella tehtyjä partikkelivirtauksen mittaustuloksia.

– 3D-tulosteissa selväpiirteiset rakenteet pystyttiin tuottamaan ilman suuria ongelmia, mutta pienet ja hienorakenteiset osat sekä nenän kuorikkorakenteet vaativat tarkkuutta tulostusvaiheessa, Valtonen kertoo.

3D-mallinnukseen perustuva nenän alakuorikoiden tilavuusmittaus yhdistettynä saman alueen poikkipinta-alamittauksiin toimivat myös hyvin potilailla, joille oli tehty toimenpide nenän alakuorikoiden kapeuttamiseksi. Tulokset korreloivat lisäksi lupaavan tasoisesti potilaan oireiden kehittymisen kanssa.

– Väitöskirjan tutkimuslöydösten perusteella voidaan todeta, että tietokonetomografiaan pohjautuvat 3D-mallinnukset toimivat luotettavan tasoisesti tutkimuskäyttöä varten. 3D-tekniikalla on mahdollista tuottaa tarkempaa nenän ilmavirtauksen mallinnusta ja tätä kautta voi olla mahdollista päästä tarkempaan diagnostiikkaan ja hoidon kohdentamiseen nenäoireista kärsivillä potilailla, Valtonen toteaa.

Olli Valtonen on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2013 ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2018. Nykyään Valtonen asuu Tampereella ja työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa.

Lääketieteen lisensiaatti Olli Valtosen korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalaan kuuluva väitöskirja Enhanced Use of Sinonasal Patient Imaging for Three-Dimensional Applications tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 29.10.2021 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Karin Blomgren Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Markus Rautiainen Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Olli Valtonen
olli.valtonen@tuni.fi

Kuvat

Olli Valtonen. Kuva: Ruth Valtonen
Olli Valtonen. Kuva: Ruth Valtonen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote

Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.

Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote

Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.

Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme?15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.

Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä11.4.2024 08:15:00 EEST | Tiedote

Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye