CLC Climate Leadership Coalition

40 johtavan pohjoismaisen yrityksen toimitusjohtajat haluavat päättäjiltä kunnianhimoisempia linjauksia ja politiikkoja ilmastoratkaisujen nopeuttamiseksi

Jaa

Pohjoismaiden johtavien yritysten toimitusjohtajat haluavat päättäjien vauhdittavan ilmastoratkaisujen kehittämistä ja tarvittavien poliittisten linjausten tekemistä sekä nostavan tavoitteiden kunnianhimoa. 40 pohjoismaiselle yritysjohtajalle tehdyn haastattelututkimuksen mukaan toimitusjohtajat uskovat, että pohjoismaisilla yrityksillä voi olla avainrooli ilmastoratkaisujen maailmanlaajuisessa soveltamisessa sekä asiakkaiden että valtioiden auttamisessa saavuttamaan Pariisin sopimuksen 1,5 °C:n tavoite. Jokainen tutkimukseen haastateltu toimitusjohtaja piti ilmastonmuutosta vakavana uhkana.

Tutkimuksen ovat tehneet pohjoismaiden suurimmat ilmasto-businessverkostot: suomalainen Climate Leadership Coalition, ruotsalainen Haga Initiative ja norjalainen Skift Business Climate Leaders. Tutkimuksen on rahoittanut Pohjoismaiden ministerineuvosto.

Tutkimukseen haastatellut 40 pohjoismaista yritysjohtajaa edustavat yrityksiä, joissa työskentelee 1,2 miljoonaa työntekijää ympäri maailman. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 326 miljardia euroa, joka vastaa noin 24 prosenttia Pohjoismaiden bruttokansantuotteesta.

Suomesta tutkimukseen osallistuivat Atria, Ensto, Fiskars, Fortum, Huhtamäki, Neste, St1 Nordic, Vaisala, Valio ja Varma. Muista Pohjoismaista mukana olivat muun muassa A.P. Moller Maersk, Astra Zeneca, Ericsson, Falck, Folksam, H&M Group, ISS, LKAB, Scania, Skanska, Storebrand ja Veidekke.

Pohjoismaiset yritysjohtajat odottavat päättäjiltä yhteistyötä ja vahvoja kannustimia erityisesti ilmastoratkaisujen nopeammassa kehittämisessä ja kaupallistamisessa. Yritysjohtajien toivomia kannustimia ovat muun muassa hiilidioksidin hinnoittelu, kunnianhimoiset ilmastovaatimukset julkisissa hankinnoissa ja standardisoidut menetelmät yritysten ilmastoraportoinnissa. Päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa yritysjohtajat pitävät oleellisena keinona hiilidioksidin hinnoittelua, joko hiiliveron tai päästökauppajärjestelmän kautta.

Ilmastonmuutokseen liittyvä yhteiskuntien transformaatio vauhdittaa yritysjohtajien mielestä pohjoismaista kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla ja mahdollistaa samalla pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien kehittämistä. Pohjoismaista voi tulla toimitusjohtajien mielestä yritysten ja kansallisten hallitusten yhteistyöllä maailman kestävimmin kehittyvä alue.

Tutkimukseen haastateltujen pohjoismaisten yritysjohtajien viesti muille toimitusjohtajille on: ”Tarvitaan toimintaa, ei puhetta”. Yhteistyö muiden yritysten kanssa on keskeistä päästövähennystavoitteiden toteutumisen osalta ja yritysten välisille keskusteluille arvoketjuyhteistyöstä, kumppanuuksista ja vaikuttamisen keinoista korkeampien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on kova tarve.

40 pohjoismaisen toimitusjohtajan haastatteluihin perustuva tukimus julkaistiin 11.1.2022 pidetyssä webinaarissa, johon osallistui yritysjohtajien lisäksi ympäristö- ja ilmastoasioista vastaavia ministereitä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Pohjoismaisen ministerineuvoston johto.

”Tämä raportti osoittaa selvästi, että julkisen sektorin ja yksityisen puolen yhteistyön sekä kumppanuuksien tulee olla kiinteä osa visiotamme tehdä Pohjoismaista maailman kestävin ja integroituvin alue”, toteaa Pohjoismaden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki.

”Pohjoismaiset yritykset ovat osoittaneet pystyvänsä tarjoamaan ilmastoratkaisuja globaaleille markkinoille. Uskon, että Pohjoismaat voivat ja niiden pitäisi tarjota entistäkin vahvempaa johtajuutta näissä ratkaisuissa. Toivotan lämpimästi tervetulleeksi uudet aloitteet ja ideat yhteispohjoismaisten vihreiden ja kestävien palvelujen kehittämiseksi”, sanoo Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.

”Pohjoismaiden liike-elämä on edelläkävijä ja valmistautunut hyvin voimakkaiden ilmastotoimien sekä korkeamman hiilidioksidin hinnoittelun maailmaan. On hienoa nähdä, että tämä raportti vahvistaa asian. Uskon, että vihreä pohjoismainen yrityssektori on elintärkeä ilmastotavoitteidemme saavuttamiseksi”, toteaa Norjan ilmasto- ja ympäristöministeri Espen Barth Eide.

”Vihreän teollisen vallankumouksen vahvistaminen uusilla työpaikoilla ja päästöjen vähentämisellä on meille ensisijainen tavoite. Pohjoismailla on potentiaalia osoittaa johtajuutta maailmanlaajuisesti. Olen iloinen nähdessäni, että pohjoismaiset yritykset ovat sitoutuneet saavuttamaan 1,5 °C:n tavoitteen. Odotan innolla kunnianhimon nostoa entisestään Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa yhteistyössä yritysten kanssa”, sanoo Ruotsin ilmasto- ja ympäristöministeri Annika Strandhäll.

”Olen iloinen, että pohjoismaiset toimitusjohtajat jakavat kunnianhimoiset tavoitteemme ja kuten Tanskan hallitus, tuntevat vastuun toimia. Asetimme kaksi vuotta sitten tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjämme 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja olemme esittäneet päätöksiä sekä linjauksia, joilla varmistetaan puolet vähennyksistä. Tämä on osittain perustunut vahvaan yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa ja 14 ilmastokumppanuutemme kautta”, toteaa Tanskan ilmasto- ja energiaministeri Dan Jörgensen.

”Yrityksillä on tarmoa, dynaamisuutta ja osaamista ilmastonmuutoksen torjuntaan. Julkisten ja yksityisten toimijoiden on tehtävä yhteistyötä saavuttaakseen puhtaan energian siirtymän ja kestävän kehityksen”, sanoo Islannin ympäristö-, energia- ja ilmastoministeri Guðlaugur Þór Þórðarson.

”Raportti osoittaa selkeästi yritysten sitoutumisen ongelmanratkaisuun hiilijalanjäljellään mutta myös liiketoimintaa tuottavalla hiilikädenjäljellään. Hiilidioksidin tehokas hinta Pohjoismaissa ja kansainvälisillä markkinoilla on tärkeä tekijä positiivisen kehityksen vauhdittamisessa”, toteaa Enston toimitusjohtaja Hannu Keinänen.

”Emme näe siirtymistä nettonollaan taakkana vaan mahdollisuutena. Mutta aika on loppumassa. Ja raskaan teollisuuden sekä materiaalien arvoketjujen muuttaminen vie aikaa. Tänä päivänä taloudellinen elinkelpoisuus ei jarruta Pohjoismaiden raskaan teollisuuden ja materiaalien arvoketjujen muuttamiseen tarvittavia massiivisia investointeja uusiutuvaan sähköntuotantoon. Suurin ongelma on lupaprosessi ja siihen kuluva aika”, sanoo LKAB:n toimitusjohtaja Jan Moström.

”Tiede on kiistaton. Meidän on toimittava nyt saadaksemme merkittävää edistystä ilmastohaasteen ratkaisemisessa. Keskeinen vipu, jolla kannustetaan toimialamme kaivattua vihreää siirtymää olisi globaali sääntely, kuten markkinapohjaisen kasvihuonekaasuhinnan käyttöönotto. Tutkimus- ja kehitysrahasto oikeudenmukaisen siirtymän turvaamiseksi ja tuen kanavoiminen kehitysmaihin ovat myös tärkeitä”, toteaa AP Moller Maerskin toimitusjohtaja Soren Skou.

”Pariisin sopimuksen 1,5 °C:n tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että kehittynet maat ja helposti sähköistettävät sektorit laskevat päästönsä nettonollan alapuolelle ja tekevät sen hyvissä ajoin ennen vuosisadan puoliväliä. Vaikka monet kehitysmaat ja vaikeasti hallittavissa olevat sektorit kuinka yrittäisivät parhaansa, ne eivät pysty saavuttamaan nollapäästöjä vuoteen 2050 mennessä”, sanoo DNV:n toimitusjohtaja Remi Eriksen.

”Raportin mukaan pohjoismaiset yritykset voivat ilmastoratkaisuillaan auttaa vähentämään asiakkaidensa hiilijalanjälkeä maailmanlaajuisesti. Tälle positiiviselle hiilikädenjälkivaikutukselle ei ole ylärajaa. Voimme käyttää pohjoismaisia kotimarkkinoita globaalien ilmastoratkaisujen kehitysalustana”, toteaa Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Jouni Keronen.

”Pohjoismaiset toimitusjohtajat osoittavat ilmastojohtajuutta. Kaksi kolmasosaa vastanneista yrityksistä ilmoitti olevansa linjassa 1,5 °C:n tavoitteen kanssa, joka on maailmalaajuisesti kunnianhimoinen. Yritysjohtajat haluavat kuitenkin nähdä vieläkin terävämpiä tavoitteita ja kannustimia. He haluavat tehdä yhteistyötä ja painottavat, että politiikalla tulee olla korkeampi kunnianhimo ja suurempi nopeus. Tämä on tärkeää ja kiireellistä”, sanoo Nina Ekelund, Haga Initiativen toimitusjohtaja.

”Tämä raportti osoittaa, että pohjoismainen liike-elämä tukee visiota Pohjoismaiden kehittymisestä maailman kestävimmäksi ja integroituneimmaksi alueeksi. Nyt on aika toimia”, toteaa Skift Business Climate Leadersin toimitusjohtaja Björn K. Haugland.

Tutkimuksen ideoinnissa ja kokoamisessa mukana ollut suomalainen Climate Leadership Coalition on voittoa tavoittelematon yhdistys ja Euroopan suurin ilmasto-businessverkosto. CLC:n 89 organisaatiojäsentä työllistävät maailmanlaajuisesti 530 000 ihmistä. CLC:n yritysjäsenten markkina-arvo kattaa noin 70 prosenttia Helsingin pörssistä. CLC:n jäsenet uskovat, että yhteiskunnan siirtyminen kohti kestävää taloutta ja kulutusta ei ole ainoastaan mahdollinen, vaan myös taloudellisesti kannattavaa.

Lisätiedot: Jouni Keronen, toimitusjohtaja, Climate Leadership Coalition, jouni.keronen@clc.fi +358 50 4534881, Kari Mokko, kehitysjohtaja, Climate Leadership Coalition, kari.mokko@clc.fi +358 40 7513281, Nina Ekelund, toimitusjohtaja, Haga Initiative, nina.ekelund@hagainitiativet.se +46 735 022464, Bjørn K. Haugland, toimitusjohtaja, Skift Business Climate Leaders bjorn@skiftnorge.no +4797687315

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

CLC Climate Leadership Coalition
CLC Climate Leadership Coalition



http://clc.fi

 

HUOM! Tiedotteen embargo on 11.1.2022 klo 9. Liitteenä olevan tutkimusraportin embargo on klo 12.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta CLC Climate Leadership Coalition

Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Jouni Keronen jää eläkkeelle - Tuuli Kaskinen on uusi toimitusjohtaja 1.4.2022 alkaen17.1.2022 08:50:00 EET | Tiedote

Climate Leadership Coalitionin hallitus on nimittänyt yhdistyksen uudeksi toimitusjohtajaksi Tuuli Kaskisen, joka on toiminut viimeksi ajatushautomo Demos Helsingin konsultatiivisen työn johtajana. Kaskinen on työskennellyt ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 20 vuoden ajan yhteistössä yritysten, kaupunkien sekä hallitusten kanssa. Kaskinen oli CLC:n hallituksen varajäsen 2019-2021. Hän aloittaa CLC:n toimitusjohtajana 1.4.2022.

Yritysjohtajien avoin kirje maailman hallituksille: Tehostakaa hiilidioksidin hinnoittelua25.10.2021 10:14:43 EEST | Tiedote

Glasgowssa pidettävän YK:n COP 26 -ilmastokouksen aattona johtajat yli 100 yrityksestä, kaupungista, yliopistosta, etujärjestöstä ja verkostosta - joiden jäsenet sekä yhteistyökumppanit edustavat ja kokoavat yhteen yli 60 miljoonaa yritystä ja maanviljelijää, yli 25 biljoonan dollarin osakepääomaa ja yli 120 biljoonan dollarin sijoitusomaisuutta yli 100 maassa - kehottavat maailman hallituksia tehostamaan hiilidioksidin hinnoittelua. Valtioiden päämiehille ja hallitusten johtajille lähetetyn avoimen kirjeen takana on Call on Carbon -hanke, jonka ovat ideoineet ja käynnistäneet suomalainen Climate Leadership Coalition, ruotsalainen Haga Initiative ja norjalainen Skift - Business Climate Leaders. Call on Carbon -hankkeen allekirjoittajat kehottavat valtioiden ja hallitusten johtajille lähettämässään avoimessa kirjeessä valtioita asettamaan hiilineutraaliustavoitteidensa tueksi Pariisin sopimuksen mukaiset tehokkaat, luotettavat ja tarkoituksenmukaiset hiilipäästöjen hinnoittelumenetelmät

Climate Leadership Coalition: Euroopan komission Fit for 55 -paketti vahvistaa kannustimia vähähiilisiin investointeihin3.10.2021 12:00:00 EEST | Tiedote

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen saapuu Suomeen maanantaina 4.10. keskustelemaan valtiojohdon kanssa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta. Elvytyspakettia käytetään muun muassa vihreän siirtymän ilmastoratkaisujen edistämiseen. Euroopan laajimman ilmasto-businessverkoston Climate Leadership Coalitionin mielestä on tärkeää, että puheenjohtaja Leyenin vierailun yhteydessä keskustellaan myös Euroopan komission ehdottamien hiilidioksidin päästövähennystavoitteiden, eli Fit for 55 -paketin, merkityksestä Suomen omille hiilineutraalisuustavoitteille ja elinkeinoelämän tarvitsemille vihreille investoinneille. ”Euroopan komission Fit for 55 -paketti vahvistaa kannustimia vähähiilisiin investointeihin ja se vauhdittaa merkittävästi yhteiskuntien muutosta kohti vähähiilisyyyttä. EU:n päästökaupan laajentaminen uusille sektoreille kaksinkertaistaa markkinapohjaisuuteen perustuvan järjestelmän kattavuuden”, toteavat Climate Leadership Coalitionin hallituksen puheenjohta

Nollapäästöpäivänä katse positiiviseen hiilikädenjälkeen21.9.2021 15:00:00 EEST | Tiedote

Ilmasto-businessverkosto Climate Leadership Coalition (CLC) lanseeraa Nollapäästöpäivän kunniaksi maailman ensimmäisen Hiilikädenjälki-tunnustuksen. Nollapäästöpäivää vietetään jälleen tiistaina 21.9. CLC toi konseptin Suomeen vuonna 2017 ja siitä lähtien kansalaisia on kannustettu kiinnittämään Nollapäästöpäivänä huomiota omiin kulutusvalintoihinsa. Monet CLC:n jäsenorganisaatiot tarjoavat tuotteita ja palveluja, joiden avulla kansalaiset voivat saada tietoa oman hiilijalanjälkensä suuruudesta ja vähentää asumisen, liikkumisen, ruoan ja muiden hankintojen ilmastopäästöjä. Kun yrityksen tarjoama ratkaisu auttaa pienentämään kansalaisten ja muiden yritysten hiilijalanjälkeä, yritys voi kasvattaa omaa positiivista hiilikädenjälkeään. Suomi voi olla paljon kokoaan suurempi ilmastovaikuttaja, jos onnistumme tuottamaan tuotteita ja palveluja, joiden avulla on mahdollista vähentää päästöjä myös Suomen rajojen ulkopuolella. Strategiansa mukaisesti CLC pyrkii edistämään ilmastomyönteistä liike

Järjestöjohtajien kannanotto kansainvälisen ilmastopaneelin raporttiin ja ilmastotoimien välttämättömyyteen16.8.2021 12:00:00 EEST | Tiedote

Elokuussa julkaistu kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti havainnollisti, miten ilmastonmuutos on kiihtynyt. Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akavan, ilmasto-businessverkosto Climate Leadership Coalitionin, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n johtajat pitävät välttämättömänä, että Suomen ja Euroopan unionin ilmastotavoitteista pidetään kiinni ja että niiden kiristämiseen varaudutaan ilmastonmuutoksen kiihtyessä. Allekirjoittajat toivovat Suomen hallitukselle ja eduskunnalle osoitetussa kannanotossaan myös systemaattisten varoitusjärjestelmien kehittämistä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kriiseihin. Avoin kirje Suomen hallitukselle ja eduskunnalle Arvoisat poliittiset päättäjät, Elokuussa julkaistu kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti havainnollisti, miten ilmastonmuutos on kiihtynyt. Ka

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme