Kysely: Puolet vaihdevuosi-ikäisistä suomalaisnaisista ei hae hoitoa oireisiin
Vaihdevuodet alkavat yleensä 45. ja 55. ikävuoden välillä. Yleisimmät oireet eli kuumat aallot, hikoilu, väsymys, mielialan vaihtelut ja emättimen kuivuus saattavat hankaloittaa vaihdevuosi-ikäisten naisten arkea. Noin 20 prosentilla naisista oireet ovat todella voimakkaita, kun taas 20 prosenttia ei saa juuri mitään oireita.
– Kyllähän se vaikuttaa elämänlaatuun, jos nukkuu yöt huonosti ja päivällä väsyttää ja ärsyttää, tai jos pitäisi olla sosiaalisesti edustava ja sitten tuleekin kova hiki ja posket helottavat punaisina, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Heidi Nilsson Femedasta.
Yleisimmät vaihdevuosioireet ovat hyvin naisten tiedossa. Vaihdevuosiin liittyy kuitenkin paljon oireita, joita ei ehkä osata yhdistää menopaussiin.
– Vaihdevuosiin saattaa liittyä myös esimerkiksi nivelongelmia, epämääräistä särkyä sekä virtsatieinfektion kaltaisia oireita, kuten esimerkiksi kirvelyä ja virtsan karkailua.
Hoidon riskit pelottavat turhaan
Tuoreen kyselyn mukaan valtaosa suomalaisnaisista kärsii vaihdevuosioireista. Lähes puolet vaihdevuosi-ikäisistä ei kuitenkaan hae niihin hoitoa. Naistentautien erikoislääkäri Heidi Nilsson ei usko, että vaihdevuosia häpeiltäisiin, vaan hakee syitä muualta.
– Yksi syy, mitä ei ehkä tulla ajatelleeksi, on se, että kaikkialla Suomessa ei välttämättä ole kovinkaan hyvin gynekologipalveluita tarjolla. Myös terveyskeskuslääkärit voivat suhtautua hormonikorvaushoitoihin epävarmasti, jolloin he eivät suosittele niitä potilaille, Nilsson sanoo.
– Saattaa myös olla, että naiset yrittävät pärjätä oireiden kanssa ilman hoitoa.
Kysely paljasti, että vaihdevuosi-ikäisiä naisia jonkin verran arveluttaa vaihdevuosihoitojen turvallisuus. Erityisesti pelätään rintasyöpäriskiä. Nilssonin mukaan hormonikorvaushoitoa ei kuitenkaan pidä siitä syystä pelätä liikaa.
– Alle viisi vuotta kestävä hormonikorvaushoito ei lisää rintasyöpäriskiä. Pidempiaikainen käyttö lisää riskiä hieman, mutta riskin lisäys on vain puolet siitä mitä ylipaino ja tupakointi aiheuttavat.
Hoito paikkaa hormonivajetta
Vaihdevuosioireet johtuvat estrogeenin puutteesta ja niitä hoidetaan korvaamalla puuttuvaa estrogeenia. Naisille, joilta on poistettu kohtu, riittää pelkkä estrogeeni, kun taas muuten sen pariksi tarvitaan keltarauhashormonia.
– Hormonikorvaushoitoa on tarjolla tabletteina, laastarina, geelinä ja keltarauhashormonia myös kierukkana. Eikä pidä unohtaa paikallishoitoa, jolla hoidetaan limakalvojen kuivuutta. Pelkkä paikallishoito saattaa riittää, jos muut vaihdevuosioireet ovat hyvin lievät. Noin joka viides nainen tarvitsee systeemihoidon lisäksi paikallisesti estrogeenia limakalvo- ja virtsavaivoihin, kertoo Nilsson.
– Hormonikorvaushoito on tehokkain hoitomuoto vaihdevuosioireisiin, ja myös terveellisistä elintavoista on apua. Jotkut saavat subjektiivisesti helpotusta myös luontaistuotteista, mutta tutkimusten mukaan niillä ei ole kovinkaan suurta vaikutusta voimakkaisiin oireisiin.
Jos vaihdevuosioireet tuntuvat niin ikäviltä, että niihin kaivataan helpotusta, kannattaa hakeutua lääkärin puheille.
– Lääkärin vastaanotolla varmistetaan, että kyse tosiaan on vaihdevuosioireista eikä hormonikorvaushoidolle ole vasta-aiheita. Samalla tehdään gynekologinen tutkimus sekä otetaan papa-koe ja mammografia, jos näitä ei ole kahteen vuoteen tutkittu. Eri hormonikorvaushoitovaihtoehdot käydään läpi ja hoidosta päätetään yhdessä potilaan kanssa, ja lääkäri myös luonnollisesti seuraa hoidon onnistumista, Nilsson summaa.
Kuluttajakysely toteutettiin helmi-maaliskuun vaihteessa 2014 ja siihen vastasi 771 yli 45-vuotiasta naista. Sen tarkoituksena oli selvittää kuluttajien tietämystä vaihdevuosista ja niihin liittyvistä oireista. Kyselyn toteutti Success Clinic ja tilasi Novo Nordisk Farma Oy.
Kuuntele aiheesta radiojuttu: http://deski.fi/21/radiojuttu-puolet-vaihdevuosi-ikaisista-naisista-ei-hae-hoitoa-oireisiin-19879
Lisätietoja:
Heidi Nilsson
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Femeda
puh: 09-75101000
Karoliina Vuopala
Yhteiskuntasuhde- ja viestintäjohtaja
Novo Nordisk Farma Oy
p. 050 4320708
kvup@novonordisk.com
www.novonordisk.fi
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Novo Nordisk Farma Oy
Terveellisempien kasvuympäristöjen rakentaminen onnistuu vain yhteistyöllä12.3.2025 13:02:40 EET | Tiedote
Lasten ja nuorten elinympäristöillä on merkittävä vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Cities for Better Health -verkosto kokoontui jakamaan tietoa nykytilanteesta ja ideoimaan terveellisemmän tulevaisuuden suuntaviivoja maailman lihavuuspäivänä 4. maaliskuuta.
Cities for Better Health –ohjelma mukana Tanskan kuningasparin valtiovierailussa4.3.2025 15:34:39 EET | Tiedote
Helsinki, 4. maaliskuuta 2025 – Turun ja Kuopion kaupungit sekä Cities for Better Health -yhteistyö olivat mukana valtiovierailun ohjelmassa, kun Tanskan kuningas Frederik X ja kuningatar Mary vierailivat Merihaassa.
Miten kaupungit voivat vaikuttaa lasten ja nuorten terveyteen?3.3.2025 16:57:52 EET | Tiedote
Maailman lihavuuspäivänä pohditaan, millainen on terveellisempi kaupunkiympäristö ja kuinka se rakennetaan. 4. Maaliskuuta, 2025 Maailman lihavuuspäivänä Cities for Better Health - kumppanuusverkosto kokoontuu keskustelemaan lasten ja nuorten terveellisemmästä tulevaisuudesta ja lihavuuden ennaltaehkäisyistä.
Turku on Suomen ensimmäinen Cities Changing Diabetes -kaupunki14.11.2023 14:00:00 EET | Tiedote
Maailman diabetespäivänä 14.11. Turku liittyy osaksi Cities Changing Diabetes -verkostoa, johon kuuluu yli 40 kaupunkia sekä yli 150 kumppaniorganisaatiota. Cities Changing Diabetes -ohjelma sitoutuu ajamaan toimia tyypin 2 diabeteksen ja lihavuuden nujertamiseksi kaupungeissa ympäri maailmaa.
Tuore tutkimus: Työikäisten diabetespotilaiden määrä kasvaa ja hoitotasapaino on keskimääräistä heikompi25.9.2023 08:15:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa suomalaistutkimuksessa on selvitetty rekisteriaineiston perusteella tyypin 2 diabetesta sairastavien suomalaisten hoidon tilaa ja hoitotasapainoa. Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä: sairauden esiintyvyys kasvaa Suomessa voimakkaasti ja huomattavaa on työikäisen väestön keskimääräistä heikompi hoitotasapaino. Huonosti hoidetun diabeteksen seuraukset ovat sekä yksilötasolla että kansanterveydellisesti huolestuttavia. Tutkimuksen tulokset täydentävät THL:n diabetesrekisterin tuloksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme