Tutkijat etsivät keinoa estää paksusuolisyövän kehittyminen - merkittävä rahoitus Erkon säätiöltä
Syövän syynä pidetään pääsääntöisesti joko elintapoja tai synnynnäistä alttiutta. Elintapatekijöiden konkreettisia vaikutuksia on yhä vaikea osoittaa tutkimuksen keinoin: viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin paljastaneet, että elintapatekijät, kuten ravinto ja liikunta, näyttävät vaikuttavan myös perinnöllisen syövän syntyyn.
Professori Päivi Peltomäki on nyt yhdessä professori Minna Nyströmin ja professori Jukka-Pekka Mecklinin kanssa käynnistämässä tutkimusta, jossa yhdistetään eri lähestymistapoja. Tutkimuksessa käytetään pitkään tunnettua periytyvää suolisyöpäalttiutta, Lynchin oireyhtymää, syövän syntymekanismien ja ehkäisyn mallina ja verrataan havaintoja niihin suolisyöpiin, joiden ajatellaan syntyvän ei-periytyvästi. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt ”Perinnöllinen syöpä (Lynchin oireyhtymä) syövänkehityksen ja -ehkäisyn mallina” -hankkeelle 1,25 miljoonan euron rahoituksen.
Lynchin oireyhtymä on yleisin suolistosyöpä, ja sille altistavan geenivirheen kantajia on Suomessa noin 10 000 ja Euroopassa noin miljoona. Peltomäen, Nyströmin ja Mecklinin pitkäjänteisen kansainvälisen tutkimustyön tuloksena Lynchin oireyhtymän geenivirheet tunnetaan nykyisin valtaosassa suomalaisista suvuista, samoin kuin altistavien, DNA:n pariutumisvirheitä korjaavien geenien toimintamekanismit.
– Tutkimustuloksilla on suora yhteys syövänehkäisyyn: kun kohonnut syöpäriski on tunnistettu, tilanteeseen puututaan ennen syövän kehittymistä, esimerkiksi poistamalla hyvänlaatuiset esiasteet tähystyksessä tai käyttämällä aspiriinia ennaltaehkäisevästi, Peltomäki huomauttaa.
Tutkimustyö on paljastanut, että Lynchin oireyhtymä ei ole vain geneettinen tauti, vaan se heijastaa myös epigeneettisen säätelyjärjestelmän häiriötä. Epigeneettinen säätely muodostaa yhdyssiteen perimän ja ympäristötekijöiden välillä ja säätelee geenien aktiivisuutta ilman, että perimäaineksen emäsjärjestys muuttuu.
Ihmisillä ja hiirillä tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että runsaskalorinen ruokavalio on tärkeä suolen limakalvon toiminnan epigeneettiseen säätelyyn ja paksusuolisyövän riskiin vaikuttava tekijä. Myös immuunipuolustus, jonka voimakkuus vaihtelee eri henkilöillä, on tärkeä syövän synty- ja ennustetekijä, joka on kasvaimista mitattavissa.
– Tässä projektissa selvitämme, miksi alttius sairastua paksusuolisyöpään vaihtelee yksilöllisesti, mitkä ovat kasvaimen molekyyli- ja kudostason syntymekanismit ja miten kehittyminen syöväksi voidaan estää. Tutkimukseen liittyy myös syövän ehkäisytutkimus aspiriinin avulla, jossa Lynchin syndrooman avulla selvitetään optimaalista aspiriinin annosta syövän ehkäisyssä, Peltomäki kertoo.
Professori Mecklinin perustama valtakunnallinen perinnöllisen suolistosyövän tutkimus- ja seurantajärjestelmä (Lynchin syndrooman rekisteri; http://www.hnpcc.fi/) on koonnut tietoja suomalaisista perinnöllisen paksusuolisyövän suvuista jo 1980-luvulta lähtien ja vastaa sukujen diagnostisesta seulonnasta ja syövänehkäisystä. Periytyvästä suolisyövästä saatuja havaintoja verrataan Keski-Suomessa 2000 - 2010 leikattujen suolisyöpäpotilaiden aineistoon, josta on vastaavasti tehty laajoja syövän syntymekanismeihin liittyviä selvityksiä.
Professoritutkijoina hankkeessa ovat myös Ari Ristimäki (Helsingin yliopisto ja HUSLAB), joka tutkii tulehdusmekanismien osuutta syövässä sekä Sarianna Sipilä (Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan Gerontologian tutkimuskeskus), joka tutkii elintapatekijöiden vaikutuksia.
– Tieteellisten tavoitteiden ohella tällä tutkimuksella on tärkeä kansanterveydellinen päämäärä: tehostaa paksusuolisyövän ehkäisyä alttiuden varhaisen tunnistamisen ja omien elintapavalintojen kautta, Peltomäki sanoo.
Paksusuolisyöpä on yleisin molemmilla sukupuolilla esiintyvä syöpä. Perinnöllisen syövän tutkimus tarjoaa oikotien satunnaisen paksusuolisyövän parempaan ymmärtämiseen ja ehkäisyyn.
Lisätietoja:
Professori Päivi Peltomäki
Puh. 02941 25092
Sähköposti: paivi.peltomaki@helsinki.fi
***************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme