Mikä on diabetes?

Diabetes on pitkäaikaissairaus, jossa haima ei tuota tarpeeksi tai ollenkaan insuliinihormonia. Tästä seuraa, että solujen aineenvaihdunnalle välttämättömän glukoosin pääsy solujen sisään estyy tai vaikeutuu. Diabetes vaatii päivittäistä omahoitoa.

Useita eri tyyppejä[1]

Sairaus on perinteisesti jaettu tyypin 1 eli nuoruustyypin ja tyypin 2 eli aikuistyypin diabetekseen. Todellisuudessa tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes edustavat vain ääripäitä, ja niiden väliin mahtuu paljon tapauksia, joissa on molempien alaryhmien piirteitä. Käytännössä potilas usein kuitenkin luokitellaan jompaankumpaan tyyppiin kuuluvaksi, koska esimerkiksi lääkekorvausjärjestelmä tunnistaa vain kaksi diabeteksen alalajia.

Diabeteksen kehittymiseen vaikuttavat sekä perintötekijät että ulkoiset tekijät. Tyypin 1 diabeteksen kehittymisen käynnistäviä ulkoisia tekijöitä ei tiedetä. Tyypin 2 diabetes on usein osa metabolista oireyhtymää, johon liittyy vyötärölihavuus ja korkea verenpaine. Yhteistä kummallekin tyypille on kohonnut veren sokeripitoisuus ja siitä aiheutuvat muutokset elimistössä. Pitkäaikaisten haittojen ehkäisemiseksi on tärkeää aloittaa hoito mahdollisimman varhain.

Tyypin 1 diabeteksessa insuliinihoito on aina välttämätön. Tyypin 2 diabeteksessa kokonaisvaltainen hoito (painon hallinta, liikunta, lääkehoito) on tärkeää. Noin puolet tyypin 2 diabetesta sairastavista tarvitsee sairauden edetessä insuliinihoitoa.

Suomalainen kansantauti

Diabetes on maailmalla ja Suomessa nopeasti lisääntyvä kansansairaus. Tyypin 1 diabeetikoita on Suomessa noin 50 000, tyypin 2 diabetesta sairastaa puolestaan noin 250 000. Arvioiden mukaan diagnosoimattomia tyypin 2 diabeetikoita on Suomessa noin 200 000.

Diabeteksen hoitokustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on 15 %. Sairastuneiden määrä voi ennusteen mukaan jopa kaksinkertaistua seuraavien 10–15 vuoden aikana.

[1] http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=CEB68330E25D2F01F7499726B6FF90A2?id=hoi50056