Liikakalastus lisää vesiekosysteemin heilahteluja
29.2.2016 08:55:47 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Voimakas, suuria kaloja valikoiva kalastus pienentää kalakantoja. Samalla se myös muuttaa kaloja. Kun pienet ja nuorena sukukypsiksi tulevat kalat pääsevät jatkamaan sukua ennen kuin ne jäävät pyydykseen, niiden ominaisuudet periytyvät tuleville sukupolville. Monissa voimakkaasti kalastetuissa kalakannoissa, kuten esimerkiksi Saaristomeren kuhalla, onkin havaittu kalojen koon pienenevän ja sukukypsyyden varhaistuvan.
Kalat ovat vesiekosysteemissä usein ravintoverkon huipulla, joten kaloissa tapahtuvilla muutoksilla saattaa olla laajempia, koko ekosysteemiä koskevia seurauksia. Yhteistyössä yhdysvaltalaisten ja saksalaisten kollegoidensa kanssa akatemiatutkija Anna Kuparinen Helsingin yliopistosta selvitti, miten kalastus muokkaa vesiekosysteemin toimintaa.
Tutkijat käyttivät apunaan tietokonepohjaisia verkkosimulaatioita, joissa useat ravintoketjut muodostavat mutkikkaan koko ekosysteemin kattavan ravintoverkon. Mitä paremmin verkko ja ravinteiden virtaus lajista toiseen verkossa tunnetaan, sitä paremmin voidaan ennustaa, miten kalastus vaikuttaa kaloihin ja koko vesiekosysteemiin.
Kalastetun ekosysteemin kehitystä kuvaavat simulaatiot osoittivat, että kun kalastuksen myötä kalat pienenevät ja niiden sukukypsyysikä aikaistuu, järven kasvi- ja eläinplanktonin tuotanto muuttuu epävakaammaksi. Samoin myös kalakantojen koot ja poikastuotanto vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen.
– Jos muutokset kaloissa ovat perinnöllisiä, kalojen ja järviekosysteemin vakaus ei palaudu ennalleen, vaikka kalastus lopetettaisiin. Tutkimus osoittaa miten tärkeä on kalastuksen vaikutuksia arvioitaessa tarkastella koko ekosysteemiä ja epäsuoria vaikutuksia myös lajeissa, jotka eivät suoraan ole kalastuksen kohteena. Esimerkiksi ahvenen poikastuotanto riippuu enemmän järven planktontuotannon heilahteluista kuin emokalojen määrästä, Anna Kuparinen toteaa.
Tutkimus kohdistui ahvenen ja siian kalastukseen Sveitsin, Saksan ja Itävallan rajalla sijaitsevassa Bodensee-järvessä.
Artikkeli:
Kuparinen A, Boit A, Valdovinos FS, Lassaux H, Martinez ND. Fishing-induced life-history changes degrade and destabilize fishery ecosystems. Scientific Reports 6, Article number: 22245 (2016), doi:10.1038/srep22245
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
akatemiatutkija Anna Kuparinen
ympäristötieteiden laitos
anna.kuparinen@helsinki.fi
puh. 040 731 3120
tiedottaja Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
“Ilman pölyttäjiä maailma olisi ankea ja väritön” – Luonnontieteellisen museon uusi näyttely nostaa pölyttäjät valokeilaan29.4.2026 10:25:57 EEST | Tiedote
Tiedettä ja taidetta yhdistävässä Pölyttäjien kirjo -näyttelyssä on tarjolla runsaasti pölyttäjätietoa, upeita kuvia ja hauskoja puuhia kaikenikäisille. Näyttely aukeaa yleisölle maailman pölyttäjäpäivänä 20. toukokuuta. Luonnontieteellisen keskusmuseon kesässä on luvassa myös opastuksia, joissa tutustutaan kokoelmien syntyhistoriaan.
Lintujen törmäyksiä tuulivoimaloihin voidaan vähentää varoitusväreillä29.4.2026 08:08:53 EEST | Tiedote
Luonnon varoitusvärit – keltainen, punainen ja musta – voivat saada linnut varomaan tuulivoimaloiden lapoja.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 9.5.!28.4.2026 15:31:51 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
KUTSU 6.5.: Yhteiskunnallisen turvallisuuden hub tuo tutkimuksen turvallisuuskeskusteluun28.4.2026 12:23:00 EEST | Kutsu
Yhteiskunnallisen turvallisuuden hubin avajaisseminaari järjestetään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa (yliopistonkatu 3) 6. toukokuuta kello 17.00–18.30.
Vesivälitteiset taudit kuriin – uusi menetelmä tunnistaa vesistöjen saastumisen lähteen27.4.2026 15:55:40 EEST | Tiedote
Jätevesien ja maatalouden valumavesien tiedetään saastuttavan pintavesiä, mutta saastumisen lähde on usein jäänyt epäselväksi. Tuoreessa väitöstutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jolla lähde voidaan jäljittää geenimarkkereiden avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme