Liikakalastus lisää vesiekosysteemin heilahteluja
Voimakas, suuria kaloja valikoiva kalastus pienentää kalakantoja. Samalla se myös muuttaa kaloja. Kun pienet ja nuorena sukukypsiksi tulevat kalat pääsevät jatkamaan sukua ennen kuin ne jäävät pyydykseen, niiden ominaisuudet periytyvät tuleville sukupolville. Monissa voimakkaasti kalastetuissa kalakannoissa, kuten esimerkiksi Saaristomeren kuhalla, onkin havaittu kalojen koon pienenevän ja sukukypsyyden varhaistuvan.
Kalat ovat vesiekosysteemissä usein ravintoverkon huipulla, joten kaloissa tapahtuvilla muutoksilla saattaa olla laajempia, koko ekosysteemiä koskevia seurauksia. Yhteistyössä yhdysvaltalaisten ja saksalaisten kollegoidensa kanssa akatemiatutkija Anna Kuparinen Helsingin yliopistosta selvitti, miten kalastus muokkaa vesiekosysteemin toimintaa.
Tutkijat käyttivät apunaan tietokonepohjaisia verkkosimulaatioita, joissa useat ravintoketjut muodostavat mutkikkaan koko ekosysteemin kattavan ravintoverkon. Mitä paremmin verkko ja ravinteiden virtaus lajista toiseen verkossa tunnetaan, sitä paremmin voidaan ennustaa, miten kalastus vaikuttaa kaloihin ja koko vesiekosysteemiin.
Kalastetun ekosysteemin kehitystä kuvaavat simulaatiot osoittivat, että kun kalastuksen myötä kalat pienenevät ja niiden sukukypsyysikä aikaistuu, järven kasvi- ja eläinplanktonin tuotanto muuttuu epävakaammaksi. Samoin myös kalakantojen koot ja poikastuotanto vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen.
– Jos muutokset kaloissa ovat perinnöllisiä, kalojen ja järviekosysteemin vakaus ei palaudu ennalleen, vaikka kalastus lopetettaisiin. Tutkimus osoittaa miten tärkeä on kalastuksen vaikutuksia arvioitaessa tarkastella koko ekosysteemiä ja epäsuoria vaikutuksia myös lajeissa, jotka eivät suoraan ole kalastuksen kohteena. Esimerkiksi ahvenen poikastuotanto riippuu enemmän järven planktontuotannon heilahteluista kuin emokalojen määrästä, Anna Kuparinen toteaa.
Tutkimus kohdistui ahvenen ja siian kalastukseen Sveitsin, Saksan ja Itävallan rajalla sijaitsevassa Bodensee-järvessä.
Artikkeli:
Kuparinen A, Boit A, Valdovinos FS, Lassaux H, Martinez ND. Fishing-induced life-history changes degrade and destabilize fishery ecosystems. Scientific Reports 6, Article number: 22245 (2016), doi:10.1038/srep22245
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
akatemiatutkija Anna Kuparinen
ympäristötieteiden laitos
anna.kuparinen@helsinki.fi
puh. 040 731 3120
tiedottaja Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme