Ilmakehän pienhiukkasten syntymisestä uutta tietoa: rikkihappomysteeri ratkaistu
4.3.2010 21:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
JULKAISUVAPAA: Torstai 4.3.2010 kello 21.00 Suomen aikaa
Eräs merkittävimmistä pienhiukkaslähteistä on niiden muodostuminen ilmakehässä kaasu-hiukkas-muuntuman seurauksena. Yleisesti tiedetään, että hiukkasten syntyyn liittyvät rikkihappomolekyylit. Kuitenkaan rikkihapon osuutta hiukkasmuodostukseen ei ole laboratoriokokein pystytty osoittamaan, vaan erilaiset laboratoriomittaukset ovat antaneet pääsääntöisesti yli miljoonakertaisesti liian pieniä muodostumisnopeuksia. Tätä ns. rikkihappomysteeriä on yritetty ratkaista useilla eri tavoilla. Nyt Helsingin yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen ryhmä on ratkaissut tämän mysteerin ja samalla todistanut, että rikkihappo on tärkein ilmakehän uusien hiukkasten syntymiseen vaikuttava aine.
Tutkimus tehtiin käyttäen kahta eri virtauskammiota, joista toinen on Ilmatieteen laitoksen kammio. Avain mysteerin ratkaisemiseen on ollut se, että juuri syntyneet hiukkaset mitattiin uudella Helsingin yliopistossa kehitetyllä hiukkaslaskurilla, joka pystyy mittamaan yli kaksi kertaa pienempiä aerosolihiukkasia kuin aiemmat hiukkaslaskurit. Tällä uudella laitteella pystytään mittamaan juuri syntyneiden hiukkasten lukumäärä ja lukumäärän vaihtelu. Varhaisemmilla laitteilla tätä ei pystytty tekemään, vaan hiukkasten piti ensin kasvaa massaltaan jopa yli kymmenkertaiseksi. Tähän tarvittava kasvuaika pienillä rikkihappopitoisuuksilla on useissa vanhoissa mittauksissa ollut liian pitkä todellisen muodostumisnopeuden havaitsemiseksi.
Tutkimuksessa on myös ensimmäistä kertaa pystytty laboratorio-oloissa toistamaan ilmakehässä havaitut hiukkasten syntynopeudet ilmakehässä havaituilla rikkihappopitoisuuksilla. Ilmakehän rikkihappopitoisuudet ovat tyypillisesti miljoonasta kymmeneen miljoonaan molekyyliin kuutiosenttimetrissä. Tämä on alle tuhannesmiljardisosa ilmakehän molekyylien kokonaislukumäärästä. Rikkihappopitoisuudet mitattiin kemialliseen ionisaatioon perustuvalla massaspektrometrilla.
Aerosolit vaikuttavat Maan säteilytasapainoon suoraan heijastamalla ja absorboimalla auringon valoa sekä toimimalla pilvien tiivistymisytiminä. Toisin kuin kasvihuonekaasuilla, ilmakehän pienhiukkasilla oletetaan olevan globaalia ilmastoa viilentävä vaikutus. Ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimmät pienhiukkasten ominaisuudet ovat hiukkasten koko, lukumäärä, kemiallinen koostumus ja optiset ominaisuudet, sekä näiden ominaisuuksien ajallinen ja paikallinen vaihtelu. Ilmakehässä olevat hiukkaset voivat olla ihmisen toiminnan, kuten polttamisen, sinne tuottamia, mutta myös kasvillisuuden tuottamat höyryt osallistuvat pienhiukkasten syntyyn.
Lisätietoja:
Helsingin yliopisto:
Tutkija Mikko Sipilä, puh. 040 709 3103, mikko.sipila@helsinki.fi
Professori Markku Kulmala, puh. 040 596 2311, markku.kulmala@helsinki.fi
Ilmatieteen laitos
Tutkija Antti Hyvärinen, puh. (09) 1929 5444, antti.hyvarinen@fmi.fi
The Role of Sulphuric Acid in Atmospheric Nucleation: Mikko Sipilä, Torsten Berndt, Tuukka Petäjä, David Brus, Joonas Vanhanen, Frank Stratmann, Johanna Patokoski, Roy L. Mauldin III, Antti-Pekka Hyvärinen, Heikki Lihavainen, Markku Kulmala (Science, 5.3.2010)
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen, tiedottaja, HY, puh. (09) 191 51042
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat löysivät uusia keinoja tehostaa hermoston korjautumista MS-taudissa4.5.2026 09:33:26 EEST | Tiedote
MS-tauti on Suomessa poikkeuksellisen yleinen, eikä siihen ole toistaiseksi olemassa yhtäkään hermovaurioita korjaavaa lääkettä. Tapani Koppisen väitöskirjatutkimus avaa uuden suunnan: kaksi erilaista lääkemolekyyliä osoittautui tehokkaaksi hermosolujen suojakerroksen uudelleenkasvun käynnistämisessä.
Yksi maailman yleisimmistä polvileikkauksista ei auta – ja saattaa aiheuttaa haittaa30.4.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Polven nivelkierukan osapoisto ei paranna potilaiden oireita tai toimintakykyä kymmenen vuoden seurannassa.
“Ilman pölyttäjiä maailma olisi ankea ja väritön” – Luonnontieteellisen museon uusi näyttely nostaa pölyttäjät valokeilaan29.4.2026 10:25:57 EEST | Tiedote
Tiedettä ja taidetta yhdistävässä Pölyttäjien kirjo -näyttelyssä on tarjolla runsaasti pölyttäjätietoa, upeita kuvia ja hauskoja puuhia kaikenikäisille. Näyttely aukeaa yleisölle maailman pölyttäjäpäivänä 20. toukokuuta. Luonnontieteellisen keskusmuseon kesässä on luvassa myös opastuksia, joissa tutustutaan kokoelmien syntyhistoriaan.
Lintujen törmäyksiä tuulivoimaloihin voidaan vähentää varoitusväreillä29.4.2026 08:08:53 EEST | Tiedote
Luonnon varoitusvärit – keltainen, punainen ja musta – voivat saada linnut varomaan tuulivoimaloiden lapoja.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 9.5.!28.4.2026 15:31:51 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme