Ilmakehän pienhiukkasten syntymisestä uutta tietoa: rikkihappomysteeri ratkaistu

4.3.2010 21:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa
Suurin epävarmuus ilmastonmuutostutkimuksessa ja -ennusteissa liittyy tällä hetkellä ilmakehän pienhiukkasiin. Merkittävä osa tästä on aerosolihiukkasten syntymisen ymmärtäminen. Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat selvittäneet rikkihapon olevan tärkein pienhiukkasten syntymiseen vaikuttava aine. Tutkimustulokset julkaistaan 5. maaliskuuta ilmestyvässä Science-lehdessä.

JULKAISUVAPAA: Torstai 4.3.2010 kello 21.00 Suomen aikaa

Eräs merkittävimmistä pienhiukkaslähteistä on niiden muodostuminen ilmakehässä kaasu-hiukkas-muuntuman seurauksena. Yleisesti tiedetään, että hiukkasten syntyyn liittyvät rikkihappomolekyylit. Kuitenkaan rikkihapon osuutta hiukkasmuodostukseen ei ole laboratoriokokein pystytty osoittamaan, vaan erilaiset laboratoriomittaukset ovat antaneet pääsääntöisesti yli miljoonakertaisesti liian pieniä muodostumisnopeuksia. Tätä ns. rikkihappomysteeriä on yritetty ratkaista useilla eri tavoilla. Nyt Helsingin yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen ryhmä on ratkaissut tämän mysteerin ja samalla todistanut, että rikkihappo on tärkein ilmakehän uusien hiukkasten syntymiseen vaikuttava aine.

Tutkimus tehtiin käyttäen kahta eri virtauskammiota, joista toinen on Ilmatieteen laitoksen kammio. Avain mysteerin ratkaisemiseen on ollut se, että juuri syntyneet hiukkaset mitattiin uudella Helsingin yliopistossa kehitetyllä hiukkaslaskurilla, joka pystyy mittamaan yli kaksi kertaa pienempiä aerosolihiukkasia kuin aiemmat hiukkaslaskurit. Tällä uudella laitteella pystytään mittamaan juuri syntyneiden hiukkasten lukumäärä ja lukumäärän vaihtelu. Varhaisemmilla laitteilla tätä ei pystytty tekemään, vaan hiukkasten piti ensin kasvaa massaltaan jopa yli kymmenkertaiseksi. Tähän tarvittava kasvuaika pienillä rikkihappopitoisuuksilla on useissa vanhoissa mittauksissa ollut liian pitkä todellisen muodostumisnopeuden havaitsemiseksi.

Tutkimuksessa on myös ensimmäistä kertaa pystytty laboratorio-oloissa toistamaan ilmakehässä havaitut hiukkasten syntynopeudet ilmakehässä havaituilla rikkihappopitoisuuksilla. Ilmakehän rikkihappopitoisuudet ovat tyypillisesti miljoonasta kymmeneen miljoonaan molekyyliin kuutiosenttimetrissä. Tämä on alle tuhannesmiljardisosa ilmakehän molekyylien kokonaislukumäärästä. Rikkihappopitoisuudet mitattiin kemialliseen ionisaatioon perustuvalla massaspektrometrilla.

Aerosolit vaikuttavat Maan säteilytasapainoon suoraan heijastamalla ja absorboimalla auringon valoa sekä toimimalla pilvien tiivistymisytiminä. Toisin kuin kasvihuonekaasuilla, ilmakehän pienhiukkasilla oletetaan olevan globaalia ilmastoa viilentävä vaikutus. Ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimmät pienhiukkasten ominaisuudet ovat hiukkasten koko, lukumäärä, kemiallinen koostumus ja optiset ominaisuudet, sekä näiden ominaisuuksien ajallinen ja paikallinen vaihtelu. Ilmakehässä olevat hiukkaset voivat olla ihmisen toiminnan, kuten polttamisen, sinne tuottamia, mutta myös kasvillisuuden tuottamat höyryt osallistuvat pienhiukkasten syntyyn.

Lisätietoja:

Helsingin yliopisto:

Tutkija Mikko Sipilä, puh. 040 709 3103, mikko.sipila@helsinki.fi

Professori Markku Kulmala, puh. 040 596 2311, markku.kulmala@helsinki.fi

Ilmatieteen laitos

Tutkija Antti Hyvärinen, puh. (09) 1929 5444, antti.hyvarinen@fmi.fi

The Role of Sulphuric Acid in Atmospheric Nucleation: Mikko Sipilä, Torsten Berndt, Tuukka Petäjä, David Brus, Joonas Vanhanen, Frank Stratmann, Johanna Patokoski, Roy L. Mauldin III, Antti-Pekka Hyvärinen, Heikki Lihavainen, Markku Kulmala (Science, 5.3.2010)

Ystävällisin terveisin

Minna Meriläinen, tiedottaja, HY, puh. (09) 191 51042

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

“Ilman pölyttäjiä maailma olisi ankea ja väritön” – Luonnontieteellisen museon uusi näyttely nostaa pölyttäjät valokeilaan29.4.2026 10:25:57 EEST | Tiedote

Tiedettä ja taidetta yhdistävässä Pölyttäjien kirjo -näyttelyssä on tarjolla runsaasti pölyttäjätietoa, upeita kuvia ja hauskoja puuhia kaikenikäisille. Näyttely aukeaa yleisölle maailman pölyttäjäpäivänä 20. toukokuuta. Luonnontieteellisen keskusmuseon kesässä on luvassa myös opastuksia, joissa tutustutaan kokoelmien syntyhistoriaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye