Suomella hyvät edellytykset saada lisää kalastusmatkailijoita erityisesti Venäjältä

Markkinatutkimus venäläisten ja balttien tarpeista ja mieltymyksistä Suomen kalastusmatkailupalveluilta

Suomella hyvät edellytykset saada lisää kalastusmatkailijoita erityisesti Venäjältä

Venäläinen tulee kalastamaan perheensä kanssa – baltti miesjoukolla

Suomi on venäläisille tuttu ja ulkomailla suosituin kalastusmatkailumaa, jossa saa kalastella puhtaassa rauhallisessa ympäristössä ja kalaakin saa. Baltian maista tuleville Suomi tarjoaa kotimaita vapaammat kalastusolosuhteet.

Kun venäläinen matkustaa kalastamaan Suomeen, hän viettää perhelomaa kukkarolleen sopivassa, mahdollisimman hyvätasoisessa mökissä, johon kuuluu oma vene ja mieluiten myös oma perämoottori. Kalan lisäksi perheet keräävät myös marjoja ja sieniä. Jonkin verran Venäjältä tehdään myös kalastukseen keskittyviä yritysmatkoja Suomeen. Baltit puolestaan tulevat lähinnä miesjoukolla ja vuokraavat mieluiten kohtuuhintaisen mökin veneineen. Saatua saaliskalaa syödään monin eri tavoin ja saalista viedään myös kotiin.

Tärkeimmät matkakohteet Järvi-Suomi, Suomenlahti ja Ahvenanmaa

Suosituimmat kalastustavat ovat sulan veden aikaan heittokalastus ja onginta. Perhokalastus on tulossa, mutta sen yleistymistä hidastaa valmentajien puute. Tärkeimmät saaliskalat ovat hauki, kuha ja luonnonlohet. Suomessa venäläiset kalastavat eniten Järvi-Suomen järvillä, Suomenlahdella ja Ahvenanmaalla. Baltit kalastavat Ahvenanmaalla ja jotkut Turun saaristossa.

Mihin sitten mennään kalastusmatkalle, siihen vaikuttavat omien ja Suomessa kalastaneiden kokemukset, ystävien ja tuttavien kertoma sekä Internetistä saatu tieto. Venäläiset ostavat kalastusmatkan Suomeen matkatoimistoista tai he tulevat Suomeen kalastusseuran tai –portaalin järjestämällä matkalla. Baltit puolestaan eivät käytä matkatoimistojen palveluja. Matkan he varaavat suoraan yrittäjältä tai kalastusseurojen tai –portaalien kautta.

Suomen kalastusmatkailutuotteet melko tuntemattomia

Suomen kalastusmatkailutuotteiden tuntemus on vielä Venäjällä ja Balticn maissa heikko. Tuntemattomuus ei ole yllätys, sillä Suomea ei ole juuri markkinoitu kalastusmatkailumaana.

Venäläiset matkanjärjestäjät arvioivat Suomen kalastusmatkailutarjonnan melko hyväksi. Parhaimmat arvosanat saivat kalastuskohteiden saavutettavuus ja kalastuskohteiden tarjonnan riittävyys. Suomalaiset majoitus- ja ravitsemispalvelut ovat hyvätasoiset ja kalastuspalvelut suhteellisen laadukkaat. Venäläiset matkanjärjestäjät arvostelivat kalastusmatkailutuotteiden kallista hintatasoa ja kalastusoppaiden kielitaidottomuutta. Balticn maiden matkanjärjestäjien arviot olivat samansuuntaiset venäläisten kanssa.

Norja kovin kilpailija

Kalastusmatkailussa Suomi kilpailee ensisijaisesti Norjan kanssa. Norjassa matkailijan on mahdollisuus kalastaa suurta valtameren kalaa tai Atlantin lohta. Norja on kehittänyt kalastustuotettaan pitkäjänteisesti. Kalastusmatkailu nojaa kalastuskeskuksiin, joissa on kaikki matkailijan tarvitsemat peruspalvelut. Matkailukalastus on talviaktiviteettien ohella matkailumarkkinoinnin toinen keihäänkärki ja Norja markkinoi erittäin aktiivisesti kalastusmatkailumahdollisuuksiaan.

 

Menestys vaatii systemaattista työtä

Suomen matkailukalastuselinkeino on vielä pienimuotoista ja kehityksensä alkuvaiheessa. Alalla on paljon yrittäjiä, joille kalastusmatkailu on vain yksi sivuelinkeino. Tästä seuraa, että yrittäjä ei aina pysty palvelemaan erityisesti vaativan kalastusmatkailijan tarpeita. Suomessa on hyväksytty kunnianhimoinen tavoite kasvattaa kalastusmatkailua selvästi matkailuelinkeinon keskimääräistä kasvua nopeammin. Tavoitteen toteuttaminen vaatii systemaattista valtakunnallista käytännön toimintaohjelmaa, jossa nykyistä runsaampi ja laadukkaampi kalastusmatkailutuotteisto myydään ja markkinoidaan tehokkaasti kalastusmatkailusta kiinnostuneille kuluttajille, kalastusseuroille, yrityksille sekä portaaliyhteisöille. Ohjelman ytimenä ovat yritysverkostot, jotka kehittävät tuotteet yhteistyössä matkanjärjestäjien kanssa, sopivat tuottamisen pelisäännöistä ja laatukriteereistä sekä markkinoivat ja myyvät tuotteet kansainvälisille markkinoille yhteistyössä matkailun edistämistahojen kanssa. Valtakunnallisen yrityshautomon avulla yritykset autetaan vakaalle kasvu-uralle. Jokainen verkostossa mukana oleva yritys täsmäyttää laatunsa asiakkaidensa vaatimalle tasolle. Yritysten henkilöstö parantaa erityisesti venäjän kielen taitoaan ja perehtyy asiakkaidensa kulttuuritaustaan ja tapoihin. Jokainen yritys myös tiedottaa palveluistaan täsmällisesti ja reaaliaikaisesti.

 

Kalastusmatkailun markkinoinnissa hyödynnetään kohdemarkkinoiden sosiaalisia medioita, erityisesti kalastajien portaaleja, sekä maissa eniten käytettyjä Internet-hakukoneita. Kalastusmatkailusta tuotetaan myös mielikuvaa muokkaavia aineistoja kohdemaiden valtamedioille.

 

Kalastusmatkailun kehittyminen vaatii myös toimintaedellytysten parantamista. Kipeimmin muutosta tarvitaan kalastuslupakäytäntöön. Yrittäjien tulisi voida myydä tarvittavat kalastusluvat suoraan asiakkailleen.

 

Nyt tehty selvitys kohdentui Venäjän ja Balticn maiden kalastusmatkailumarkkinoihin. Työn toimeksiantajina olivat Etelä- ja Itä-Suomen kalatalousryhmät ja sen rahoittivat em. tahojen lisäksi Etelä-Savon ja Uudenmaan TE-keskukset. Selvityksen kokosi Haaga Instituutti -säätiön tutkimus-, kehitys- ja koulutusyksikkö Haaga-Perho. Seuraavaksi samanlainen selvitys tulisi tehdä Puolan markkinoista, missä myös tunnetaan kiinnostusta Suomen kalastusmatkailutarjontaa kohtaan.

Lisätietoa:

Itä-Suomen kalatalousryhmä: Pekka Sahama, puh. 050 550 21 00, H U pekka.sahama@kerimaki.fiU H

Etelä-Suomen kalatalousryhmä: Esko Taanila, puh 040-5085 784, H U esko.taanila@pp.inet.fi U H

Haaga-Perho: Hannu Piirainen Haaga-Perho, puh . 0500 804 759, H U hannu.piirainen@haagaperho.fiU

 

Raportti on noudettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta: H U http://www.haagaperho.fi U