HY: Tuotekehitystuet tehokkaita oikein suunnattuna

Julkinen tuotekehitystuki voi jopa nelinkertaistaa yrityksen omat tuotekehitysinvestoinnit oikein suunnattuna. Tuki voi myös valua hukkaan, jos se suunnataan korkean tuoton projekteille joita yritykset tekevät tukemattakin. Valtiotieteen lisensiaatti Elias Einiö tarkastelee tuotekehitystukien vaikutuksia väitöskirjassaan Essays on Innovation Policy, Technology, and Skills, joka tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 16.4.

Einiön mukaan yhteiskunnan kannalta hyödyllisiä tuotekehitysprojekteja voi jäädä toteuttamatta koska ne eivät ole yksittäiselle yritykselle kannattavia. Tuotekehitystukipolitiikan menestyksekkään toteuttamisen kannalta suurimpana haasteena olisikin löytää juuri nämä tuotekehityskentän alueet.

- Yritystukien vaikutusten arviointi on kuitenkin vaikeaa, koska tuetun yrityksen menestyksestä ei ole saatavilla tietoa tapauksessa, jossa se ei olisi tukea saanut, Einiö selvittää.

Koska korkeamman EU-tuen alueella suurempi osa yrityksiä pääse tuen piiriin, tutkimuksessa verrattiin tuotekehitysmenojen eroja yrityksissä eri EU-tukialueiden välillä.  Korkeasta EU-tuesta johtuen tuen piiriin päässeitä yrityksiä verrattiin samanlaisiin matalamman EU-tuen alueen yrityksiin, jotka eivät saaneet tukea.

Tutkimuksen mukaan korkeamman EU-tuen myötä tukiohjelmaan päässeet yritykset jopa nelinkertaistivat tuotekehitysmenonsa tuen vaikutuksesta.

- Suuri vaikutus viittaa siihen, että useat tuetuista yrityksistä käynnistivät uusia tuotekehitysprojekteja, arvelee Einiö.

Suomessa teknologiaa, palveluita ja liiketoimintaa koskevaa tutkimusta ja tuotekehitystä rahoitetaan julkisin varoin noin puolella miljardilla eurolla vuodessa pääosin teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen Tekesin kautta. Tekesin teknologiakatsauksen (203/2007) mukaan 37 prosenttia vuosina 1999-2003 päättyneistä tuetuista projekteista olisi toteutettu ilman tukeakin.

- Näiden projektien kohdalla julkisen tuen voidaan odottaa syrjäyttäneen yrityksen itse rahoittamaa osaa merkittävästi tai jopa kokonaan, Einiö huomauttaa.

Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 1656 yritystä, joiden tuotekehitysmenoja tutkittiin vuodesta 2000 vuoteen 2006. Tutkimuksessa käytetty aineisto koottiin Tilastokeskuksen yritystukitietokannasta, tuotekehityskyselystä, tilinpäätöstilastosta ja yritysrekisteristä.

VTL Elias Einiö väittelee valtiotieteellisessä tiedekunnassa 16.4. Kansantaloustieteen alaan kuuluvan väitöskirjan nimi on Essays on Innovation Policy, Technology, and Skills (Esseitä innovaatiopolitiikasta, teknologiasta ja osaamisesta). Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston Economicumin luentosalissa (Arkadiankatu 7) kello 12. Vastaväittäjänä on dosentti Roope Uusitalo ja kustoksena professori Markku Lanne.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Kansantaloustieteen tutkimuksia. Väitöskirjaa voi ostaa Kansantaloustieteen oppiaineen kansliasta ((09) 191 27830, econ@helsinki.fi, Arkadiankatu 7).

Väittelijän yhteystiedot:
Elias Einiö, puh. (09) 191 28755, s-posti elias.einio@helsinki.fi

--

Milla Karvonen
tiedottaja (vs.)
Valtiotieteellinen ja käyttäytymistieteellinen tiedekunta
PL 54 (Unioninkatu 37), 00014 Helsingin yliopisto
puhelin (09) 191 23715, GSM 050 406 2047
milla.karvonen@helsinki.fi