Ensimmäinen kokeellinen tutkimus musikaalisuuden evoluutiosta

Tutkimuksessa tunnistettiin ihmisen perimästä alueita, jotka ovat parhaiten säilyneet musikaalisilla henkilöillä. Perimästä löytyi alueita, joilla sijaitsee korvan toimintaan, kielen kehitykseen, muistiin, laululintujen lauluun ja mielihyvän tuottamiseen liittyviä geenejä.

”Tutkimushypoteesinamme oli, että perimän muutoksilla on tärkeä merkitys musiikin säilymisessä ihmisen kehityshistoriassa. Taustalla on oletus siitä, että kulttuuriset muutokset voivat tapahtua nopeasti, mutta ihmisen perimä muuttuu hitaasti. Evoluution aikana korvan rakenne ja toiminta on säilynyt hyvin samanlaisena ihmisillä ja muilla kädellisillä siten, että se soveltuu kuuloaistin toimintaan vaikuttavien geenien valikoitumiseen musiikkiäänten tunnistamisessa”, kertoo tutkimuksen vetäjä dosentti Irma Järvelä.

Tutkimuksessa löydettyjen tunnettujen geenien joukossa oli muun muassa FOXP1-geeni. Geenin tiedetään liittyvän ihmisen kielen kehitykseen ja se vaikuttaa myös laululintujen lauluun. Laululintujen laulamiseen liittyviä geenejä löytyi muitakin, kuten RGS9, joka toimii aivojuoviossa yhdessä dopamiinireseptorien kanssa. Musiikin tunnistaminen aktivoi aivojuovion toiminnan ja vapauttaa dopamiinia aiheuttaen mielihyvää. RGS-geeniperheen toinen jäsenen, RGS2:n, tiedetään aktivoituvan muusikkojen soittaessa. ”Nämä geenit ovat toimintansa perusteella sopivia ehdokasgeenejä musiikin evoluution jatkotutkimuksissa”, toteaa Järvelä.

Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että musiikkiäänien tunnistamisella ja kielen kehityksellä olisi osittain yhteinen kehityshistoria. Musikaalisuuden biologisen taustan ymmärtämisellä voidaan saada uutta tietoa muun muassa aivojen normaaliin toimintaan vaikuttavista geeneistä, geenien ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta ja musiikin merkityksestä hoitokeinona.

”Geenitutkimus avaa uuden näkökulman musikaalisuuden evoluution tutkimuksiin. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan, jotta tiedetään, mitkä tunnistetuista alueista ja geeneistä todella vastaavat musiikin säilymisestä evoluutiossa”, sanoo Järvelä.   

Tutkimus “Detecting signatures of positive selection associated with musical aptitude in the human genome” on ilmestynyt Scientific Reports-open access -julkaisussa 16;6:21198, 2016. doi: 10.1038/srep21198. PMID:26879527.

Lisätietoja:

Dosentti Irma Järvelä, Helsingin yliopisto,
p. 050 544 7030, irma.jarvela(at)helsinki.fi

Suomen Akatemian viestintä
Tiedottaja Anna-Riikka Oravakangas
p. 029 533 5056
etunimi.sukunimi(at)aka.fi