HY: Kansalaisjärjestöjen toiminnalla vaikutusta selluplantaasien leviämiseen

HY: Kansalaisjärjestöjen toiminnalla vaikutusta selluplantaasien leviämiseen
Paperiteollisuuden laajat selluhankkeet globaalissa etelässä ovat 2000-luvun kuluessa kohdanneet yhä merkittävämpää vastarintaa. Markus Kröger tarkastelee kansanliikkeiden vaikutusta Brasilian sellukiistoihin väitöskirjassaan The Politics of Pulp Investment and the Brazilian Landless Movement (MST) , joka tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 27.3.

Teollisten selluplantaasien leviämistä Brasiliassa oli Krögerin mukaan ennen vuotta 2004 yritetty pysäyttää lähinnä parlamentaarisin keinoin. Metsäteollisuusyritysten ja hallitusten yhteistyö jätti kuitenkin käytännössä ainoaksi vaikutusmahdollisuudeksi suoran toiminnan.

Krögerin mukaan vuosi 2004 oli vedenjakaja sellukiistojen kysymyksenasettelussa. Ratkaiseva sysäys uudenlaiselle toiminnalle oli vuonna 2004 Veracelin plantaaseille mobilisoitu maanvaltaus, jossa hakattiin ruoantuotantoa varten symbolinen neljän hehtaarin ala eukalyptusta.

- Vuodesta 2004 alkaen kansanliikkeet nousivat aiempaa selvästi merkittävämpään rooliin, Kröger selvittää. - Vaikka uraauurtavan Veracelin valtauksen jälkeen niiden toiminta siirtyi radikaalimpaan suuntaan, se on edelleen Brasilian lakien mukaista, hän kuitenkin painottaa.

Kröger on väitöskirjassaan tarkastellut kaikkiin vuosina 2004-2008 Brasiliassa käynnissä olleisiin neljääntoista suureen selluhankkeeseen liittyviä kiistoja. Selluplantaasien leviäminen jatkui laajalti koko tutkimusjakson ajan, mutta viiden hankkeen kohdalla vuosina 2007-2008 kansanliikkeet onnistuivat hidastamaan tai jopa pysäyttämään laajenemisen.

Väitöksen mukaan kansalaisjärjestöt voivat todennäköisemmin hidastaa luonnonvarojen hyväksikäyttöä käyttämällä niin kutsuttua kiistelevän toimijuuden mekanismeja, jossa yhdistyy viisi erilaista lähestymistapaa. Perinteisten parlamentaarisen lähestymisen ja kansanliikkeen organisoinnin ja politisoinnin lisäksi keskeisiksi tekijöiksi nousivat Krögerin mukaan kiistakysymyksen vaihtoehtoinen kehystäminen esimerkiksi elintarviketuotannon kautta, toimijoiden tehokas verkottuminen sekä protestointi.

Jokaiseen tarkastelluista kiistoista liittyi jokin suomalaista metsäteollisuutta edustava osapuoli; sellun ostajana, rakennuttajana, suunnittelijana tai koneiden toimittajana. Kröger näkee Brasilian kiistoissa myös yhteyksiä Suomen metsäkonflikteihin sata vuotta sitten.

-1920-luvulla yritysten metsänomistusoikeutta Suomessa rajoitettiin lailla, Kröger muistuttaa. - Brasilian maattomien maatyöläisten liikkeellä on sama tavoite.
Tavoitteen saavuttamisen lisäksi yritysten yhteiskuntavastuun toteutumisessa, selluhankkeita ohjaavassa politiikassa ja lainsäädännön toteutumisessa on kuitenkin vielä työnsarkaa. Kröger arvioi kuitenkin, että yritysten toiminta ja ajattelutapa ovat kiistojen seurauksena alkaneet muuttua.

FM, BBA Markus Kröger väittelee 27.3.2010 kello 10 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The Politics of Pulp Investment and the Brazilian Landless Movement (MST) " (Selluinvestointien politiikka ja Brasilian Maattomien liike (MST)). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Auditorium XV, Unioninkatu 34.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Acta Politica No 39.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa:

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6122-6  

Väittelijän yhteystiedot:
Markus Kröger: 044-507 0019, markus.kroger@helsinki.fi

Lisätietoja väittelijästä:
Syntymäaika ja paikka: 15.6.1980, Mäntyharju
Ylioppilaaksi Kuopion Lyseon lukiosta 1999.
Bachelor of Business Administration tutkinto Helsingin kauppakorkeakoulusta 2002.
Filosofian maisteriksi Kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen maisteriohjelmasta (pääaine Latinalaisen Amerikan tutkimus) Helsingin yliopistosta 2005.