Osa Lapin sammakoista vaihtaa sukupuolta

25.3.2010 12:23:16 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa

Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tutkijat havaitsivat, että kymmenen prosenttia Kilpisjärven perimältään naaraspuolisista sammakoista (Rana temporaria) näyttää kehittyvän ulkoiselta sukupuoleltaan koiraiksi. Ilmiasuista sukupuoltaan vaihtaneet sammakot säilyvät kuitenkin geneettisesti naaraina. Ilmiö vaikuttaa seuraavan sukupolven sukupuolijakaumaan, sillä näiden muuntautujien ja tavallisten naaraiden jälkeläisissä ei ole lainkaan koiraita. Tulokset julkaistiin Molecular Ecology -lehden verkkoversiossa.

HELSINGIN YLIOPISTO
Viestintä / Viikin tiedekampus
25.3.2010

Tutkija Jussi Alho huomasi tutkijakollegoineen kuutisen vuotta sitten, että Kilpisjärven sammakkopopulaatioissa oli vankka naarasenemmistö. Kaksi kolmasosaa tuntureiden kurnuttajista oli naaraita, kun yleensä sammakkopopulaatiot ovat koirasvaltaisia.

Tutkijat olettivat aiemman tutkimustiedon pohjalta, että epätasapaino saattaisi johtua ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Esimerkiksi lämpötila ja hormonaalisesti vaikuttavat kemikaalit voivat joillain kala- ja sammakkolajeilla vaikuttaa sukupuolen määräytymiseen. Sammakot elävät Kilpisjärvellä levinneisyytensä äärirajoilla, joten lämpötilalla saattaa olla osuutensa naaraiden maskuliinistumisessa.

Sukupuoli on joustava ominaisuus

Molekyyligeneettiset menetelmät osoittivat todennäköisesti oikeaksi oletuksen, että osa Kilpisjärven koirassammakoista oli geneettisiä naaraita kaksine X-kromosomeineen. Seuraava sukupolvi sai näin alkunsa kahden XX-kromosomiparilla varustetun sammakon kohtaamisesta, joten kaikki uudet nuijapäät olivat perimältään naaraita.

Teoriassa ilmiö voisi tietyissä olosuhteissa jopa ajaa populaation sukupuuttoon. Kilpisjärvellä sukupuolta vaihtaneiden yksilöiden osuus oli kuitenkin sen verran pieni, että paikalliset populaatiot eivät ole vaarassa. Sukupuolenvaihtajien osuus ei myöskään yksin selitä tutkittujen populaatioiden naarasvaltaisuutta.

Sukupuoli ymmärretään yleensä perimän tiukasti määräämäksi ominaisuudeksi. Kilpisjärvellä havaittu ilmiö on muistutus siitä, että joillain eläinlajeilla sukupuoli voi olla hämmästyttävän joustava ominaisuus. Ympäristö voi vaikuttaa jopa näin keskeiseen piirteeseen. Havainnot liittyvät myös laajempaan keskusteluun sukupuolikromosomien evoluutiosta. Tuntureiden sukupuolenvaihtajat tarjoavat tutkijoille mahdollisuuden selvittää, miten ulkoinen sukupuoli vaikuttaa sukupuolikromosomien väliseen geenimateriaalin vaihtoon.

Lisätietoa
Tutkija Jussi Alho
jussi.alho@helsinki.fi
P. 09 191 57710

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Keski-ikäisenä laihduttavalle pidempi ja terveempi elämä27.5.2025 18:05:24 EEST | Tiedote

Elintapojen muutoksilla saavutetulla painonpudotuksella voidaan saada merkittäviä terveyshyötyjä vuosikausiksi, eikä siihen tarvita kirurgiaa tai lihavuuslääkkeitä. Diabeteksen välttämisen ohella voidaan estää myös muita kroonisia sairauksia, kuten valtimotauteja, keuhkosairauksia ja syöpiä.

Kutsu medialle: Eläinsuojeluvalvontaa ja eläinsuojelurikoksia koskevan raportin julkistamistilaisuus eduskunnassa 3.6. klo 9–1027.5.2025 11:13:45 EEST | Kutsu

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan eläinten kaltoinkohtelun ja siihen puuttumisen tilasta ja kehittämistarpeista. Asianmukainen puuttuminen edellyttää ymmärrystä eläinten kaltoinkohtelun ja eläinrikosten erityispiirteistä.

Väitös: Palestiina osoittaa, että globaali teknologiatalous on yhteydessä kolonialismiin27.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote

Startup-yrittäjyyden, uuden teknologian ja riskipääoman poliittisia vaikutuksia ei voida ymmärtää ilman asiayhteyttä asuttajakolonialismiin, paljastaa Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.

Tunnetut riskitekijät eivät yksin riitä selittämään sairauksien kertymistä26.5.2025 10:14:01 EEST | Tiedote

Elämänkaaren aikaiset mitatut ja piilevät riskitekijät selittävät jopa kolme neljäsosaa monisairastavuuden kehittymisestä keski-iästä vanhuuteen. Tunnetut riskitekijät, kuten ylipaino, korkea verensokeri ja kohonnut verenpaine, selittävät merkittävän osan sairauksien kertymisestä. Silti yli puolta sairauksien kertymisestä ei pystytä selittämään tunnettujen riskitekijöiden avulla.

Unella ja kehon lämmöllä voi olla yllättävä vaikutus masennuslääkkeiden tehoon23.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset haastavat nykykäsityksen masennuslääkkeiden vaikutusmekanismeista ja avaavat oven uudenlaisiin hoitotapoihin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme