Suomalainen identiteetti syntyy ja kasvaa myös maisemasta

Jaa
Maisemalla on merkitystä yksilön ja yhteisöjen identiteettien muodostuksessa. Ihminen ilmaisee identiteettiään maiseman avulla, ja maisema vaikuttaa identiteettien syntyyn ja ylläpitoon. Kulttuurimaantieteen alaan kuuluvassa väitöskirjatutkimuksessaan Outi-Kristiina Hännikäinen, Helsingin yliopisto, tarkastelee sitä, miten suomalaisten asuttaman, Kanadan Saskatchewanissa sijaitsevan New Finlandin eli Uuden Suomen maisema on ilmentänyt siirtolaisten ja heidän jälkeläistensä suomalaista alkuperää, ideologioita, arvoja ja yhteisöllisyyttä sekä suomalaisuuden merkityksiä eri aikoina. Suomalaisuuden ilmentymiseen ovat vaikuttaneet muun muassa maailman taloudelliset ja poliittiset tekijät sekä yhteisön sisäiset valtasuhteet. Työ keskittyy arkipäivän maiseman keskeisiin elementteihin: rakennuksiin, hautausmaihin sekä henkilön- ja paikannimistöön. Tarkastelu alkaa suomalaisen asutuksen alkamisesta vuonna 1888 ja päättyy vuosituhannen vaihteeseen.

Helsingin yliopistossa väittelevän Outi-Kristiina Hännikäisen väitöskirjatuloksissa erottuu viisi kronologista maisemajaksoa: 1. uudisasutuksen ja institutionalisoitumisen maisema, 2. ristiriitaisen suomalaisuuden maisema, 3. yhteisöllisyyden ja semiassimilaation maisema, 4. assimilaation ja deinstitutionalisoitumisen maisema ja 5. uusidentifikaation ja muistamisen maisema. Jaksot eroavat siinä, millaisia merkityksiä suomalaisuus ja suomalainen identiteetti ovat asukkaiden keskuudessa saaneet sekä siinä, millaisena ja millä ehdoilla suomalaisuus on maisemassa ilmentynyt.

Kanadan siirtolaisuuspolitiikalla ja maailmanpoliittisilla tapahtumilla on suuri merkitys maisemajaksojen muodostumisessa. Toisen maailmansodan aikana hallinto rajoitti suomalaisten toimintaa ja kansallisten symbolien käyttöä, koska Suomi ja Kanada olivat toistensa vihollisvaltioita. 1960–70-lukujen assimilaatiojakson jälkeen monikulttuurisuuspolitiikka puolestaan motivoi suomalaisten juurien näkyväksi saattamista 1980-luvulla. Juurien maisemallistamisella eli esiintuomisella asukkaat osoittavat syntyperänsä merkitykselliseksi.

Muistamisen maisemassa suomalainen identiteetti on kytkeytynyt erityisesti suomen kieleen, kulttuuritraditioihin ja uudisasukkailta periytyneeseen arvomaailmaan, jossa keskeisintä on ollut evankelis-luterilainen uskonto ja sen työetiikka. Maisema ilmentää myös sitä, että uudisasukkaiden osallistuminen Saskatchewanin rakentamiseen on tärkeä osa asukkaita yhdistävää yhteistä kertomusta. Unohtamisen maisema puolestaan sisältää yhteisön tietoisesti unohtamaa historiaa, johon kuuluvat muun muassa ajoittaiset seurakuntien väliset ristiriidat.

Uuden Suomen maisematutkimus auttaa ymmärtämään myös muiden siirtokuntien ja yhteisöjen monimuotoista identiteettien maisemaa. Hännikäisen työ liittyykin suomalaiseen maisemamaantieteelliseen tutkimusperinteeseen, joka on sata vuotta vanha. Tutkimus perustuu visuaalisiin havaintoihin, joita kirjallisuus, kuvat ja haastattelut täydentävät. Tutkimuksessa sovelletaan laadullista, tulkinnallista lähestymistapaa, joka etenee havainnoista maiseman taustalla vaikuttaviin valtasuhteisiin ja yhteiskunnallisiin prosesseihin.

FM Outi-Kristiina Hännikäinen väittelee 9.4.2010 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Identiteettien maisemat Saskatchewanin Uudessa Suomessa - Uudisasutuksesta uusidentifikaatioon.

Väitöstilaisuus pidetään osoitteessa Porthania, sali PIII, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on FT, dosentti, johtaja Petri Raivo, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, ja kustoksena on professori Markku Löytönen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Siirtolaisuustutkimuksia A.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa osoitteesta: http://www.migrationinstitute.fi/pdf/A32_New_Finland_2010.pdf .

Lisätiedot:

Outi-Kristiina Hännikäinen, puhelin 040 834 4411, outi.hannikainen@helsinki.fi

Ystävällisin terveisin

Minna Meriläinen, tiedottaja, (09) 191 51042

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye