Helsingin yliopisto

Julkiset infrastruktuuri-investoinnit lisäävät tuotantoa ja hyvinvointia

Jaa
Järkevät julkiset infrastruktuuri-investoinnit lisäävät huomattavasti hyvinvointia, kertoo juuri julkaistu taloustieteellinen tutkimus.

Globaali taloustilanne on heikentynyt lisääntyneen epävarmuuden, rahoitusmarkkinoiden myllerryksen, geopoliittisten riskien ja kehittyvien talouksien ongelmien takia. Euroalueen talous on erityisen surkeassa kunnossa ja se kohtaa uudet riskit tilanteessa, jossa rahapolitiikan keinot ovat loppumassa. Helmikuussa pidetyssä G20-maiden kokouksessa sekä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF että OECD kehottivat maita lisäämään julkisia investointeja. Julkisilla infrastruktuuri-investoinneilla voitaisiin lisätä merkittävästi tuotantoa ja hyvinvointia. Tämä käy ilmi Juha Tervalan ja Giovanni Ganellin uudesta tutkimuksesta.

Julkisilla infrastruktuuri-investoinneilla on myönteinen vaikutus hyvinvointiin

Tutkimuksessa analysoitiin julkisten infrastruktuuri-investointien hyvinvointikertoimia, jolla tarkoitetaan sitä kuinka suuren hyvinvoinnin muutoksen – yksityisessä kulutuksessa mitattuna – yhden euron muutos julkisissa menoissa aiheuttaa. Keskeinen tulos on, että julkisten infrastruktuuri-investointien hyvinvointikerroin on 0,8. Tämä tarkoittaa, että yhden euron käyttäminen infrastruktuuri-investointeihin lisää hyvinvointia saman verran kuin yksityisen kulutuksen lisääntyminen 80 sentin verran. Tosin sanoen, yhden euron lisäys infrastruktuuri-investointeihin lisää hyvinvointia 80 sentin edestä. Tulos antaa ymmärtää, että julkisten infrastruktuuri-investointien myönteiset hyvinvointivaikutukset ovat huomattavia. Hyvinvointivaikutus johtuu yksityisen kulutuksen kasvamisesta, jonka parempi julkinen infrastruktuuri mahdollistaa.

Julkiset infrastruktuuri-investoinnit ei kuitenkaan lisää aina hyvinvointia, vaikka bruttokansantuote kasvaa. Ne lisäävät hyvinvointia ainoastaan jos infrastruktuuri on riittävän hyödyllistä. Julkisten investointien tehokkuuden parantaminen onkin avain niistä saataville hyödyille. Valtioiden pitäisikin vahvistaa instituutioita, jotka ovat vastuussa julkisten investointien suunnittelusta, allokoinnista ja toimeenpanosta. Näin julkiset rahat käytettäisiin tuottavimpiin infrastruktuuri-investointeihin, eikä poliitikkojen suosikkiprojekteihin tai siltoihin, jotka eivät johda mihinkään.

Aikaisemmat tutkimukset ovat löytäneet, että euron lisäys julkisiin infrastruktuuri-investointeihin lisää bruttokansantuotetta 1-1,5 eurolla keskipitkällä aikavälillä. Juha Tervalan yhdessä Kansainvälinen valuuttarahaston tutkijan Giovanni Ganellin kanssa tekemä tutkimus on samoilla linjoilla. Kansainvälisen valuuttarahaston aiempi tutkimus myös osoittaa, että velalla rahoitettu julkisten infrastruktuuri-investointien lisääminen laskee julkisen velan suhdetta bruttokansantuotteeseen.

– Järkevillä julkisilla investoinneilla voidaan nykyisissä olosuhteissa lisätä tuotantoa ja hyvinvointia, ilman julkisen velkasuhteen lisääntymistä. Tutkimuksen talouspoliittinen johtopäätös on, että nykyinen surkea taloustilanne on erittäin otollinen aika lisätä julkisia infrastruktuuri-investointeja globaalisti. Valtionlainojen korot ovat euroalueella historiallisen matalat ja taloudessa on runsaasti vapaata kapasiteettia. Euroopan unionin pitäisikin aloittaa ns. Junckerin suunnitelmaa huomattavasti suurempi, kattavampi ja kunnianhimoisempi investointiohjelma, jolla Euroopan surkeassa kunnossa olevaa taloutta elvytettäisiin, Tervala sanoo.

Alkuperäinen tutkimus The Welfare Multiplier of Public Infrastructure Investment on julkaistu Kansainvälisen valuuttarahaston työpaperina:

http://www.imf.org/external/pubs/ft/wp/2016/wp1640.pdf

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa:


Tutkija, yliopistonlehtori Juha Tervala, Helsingin yliopisto, puh. 050 586 2968, s-posti juha.tervala@helsinki.fi


---


Ystävällisin terveisin


Anna Maria Peltonen
tiedottaja
viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye