Uniapnea voi löytyä hammaslääkärikäynnillä

”PlusTerveydessä tehdään hammaslääkäreiden ja erikoislääkärin välistä yhteistyötä uniapnean diagnosoinnissa. Hammaslääkäreidemme vastaanotoilla kysytään muun muassa potilaan esitietolomakkeessa uneen ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä”, PlusTerveyden lääketieteellinen johtaja Kaj Karlsson kertoo.

Hammaslääkärin vastaanotolta löytyy diagnostiikan lisäksi myös hoito uniapneatautiin. Lieviä tapauksia voidaan hoitaa hammaslääkärin räätälöimällä uniapneakiskolla, joka on myös hyvä keino hoitaa pelkkää kuorsausta. Vaikeammat uniapneatapaukset hoidetaan ylipainehengitys- eli CPAP-laitteella. Hammaslääkäri ohjaa CPAP-hoitoon terveyskeskuksen, työterveyshuollon tai yksityisen lääkäriaseman kautta.

Uniapnea johtuu hengitysteiden ahtaudesta

Noin joka viides suomalainen kärsii uniapneasta, joka johtuu hengitysteiden ahtaudesta. Sisäänhengityksen aiheuttama alipaine unen aikana tukkii hetkellisesti ilmanvirtauksen. Hengityskatkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnista jopa yli minuuttiin. Katkos päättyy korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen, vaikkei hän tietoisesti aina heräisikään. Unenaikaiset hengityskatkokset eivät vain väsytä, vaan ovat riskitekijä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksille ja sydäninfarktille.

”Unenaikaisten hengityskatkosten keskeiset tapahtumat ovat nielussa. Hammaslääkärin vastaanotto on siten erinomainen paikka havaita erilaisten terveysongelmien taustalla piilotteleva uniapneatauti, joka voi muuten jäädä huomaamatta”, kertoo dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Miikka Peltomaa, joka arvioi PlusTerveyden hammaslääkärivastaanottojen kautta tulevat unipolygrafiamittaukset. 

Ylipaino altistaa uniapnealle

Tärkein uniapnealle altistava tekijä on ylipaino. Rakenteelliset tekijät, kuten ahdas nenä tai nielu sekä lyhyt ja paksu kaula tai kookkaat nielurisat voivat myös lisätä kuorsausta ja hengityskatkoksia.

”Kannattaa kuitenkin muistaa, että joka kolmas uniapneatautia sairastava on normaalipainoinen, joilla on anatominen ahtaus nielussa. Uniapneatauti on tavallinen myös naisilla. Esimerkiksi normaalipainoisen, terveellisesti elävän naisen verenpainetaudin taustalla on usein uniapneatauti”, kertoo Peltomaa. 

Uniapnean hoidon onnistumiseen voi vaikuttaa myös omilla elintavoillaan ja painonhallinnalla. Uniapnean aiheuttama väsymys hankaloittaa usein painonpudotusta. Uniapnean hoito kiskolla tai CPAP-laitteella helpottaa painonhallintaa.

Valtakunnallista uniapneapäivää vietetään 16.3.2016

Lisätietoja:

Kaj Karlsson, lääketieteellinen johtaja, PlusTerveys Oy, 040 526 4150, kaj.karlsson@plusterveys.fi

Miikka Peltomaa, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, PlusTerveys Korvalääkärikeskus Aino, 0400 787 190

TAUSTATIETOA UNIAPNEASTA

Uniapnea johtuu hengitysteiden ahtaudesta. Sisäänhengityksen aiheuttama alipaine unen aikana tukkii kokonaan ilman virtaamisen sisäänpäin hetkellisesti. Katkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnista jopa yli puoleen minuuttiin. Katkos päättyy usein korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen, vaikkei hän tietoisesti aina heräisikään.¹ Uniapnean oire voi olla myös unettomuus².

Hoitamaton uniapnea lisää sympaattisen hermoston aktiivisuutta, sydän- ja verisuonitautien vaaraa, tapaturmavaaraa, terveydenhuoltopalveluiden tarvetta sekä ennenaikaista kuolleisuutta¹. Kognitiivisen toiminnan ja muistin häiriöt ovat uniapneapotilailla yleisiä.² Lisäksi oireisiin voi kuulua sekä monenlaisia elintoiminnan häiriöitä kuten yöhikoilua, lisääntynyttä yöllistä virtsaamistarvetta, impotenssia sekä yöllisiä rytmihäiriöitä.¹

Ylipaino herkistää uniapnealle

Tärkein uniapnealle herkistävä tekijä on ylipaino, 50–70 prosenttia uniapneasta kärsivistä on ylipainoisia. Rakenteelliset tekijät, kuten ahdas nenä tai nielu sekä lyhyt ja paksu kaula tai kookkaat nielurisat voivat myös lisätä kuorsausta ja hengityskatkoksia. Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet pahentavat uniapnean oireita.¹

Miessukupuoli on uniapnean toinen riskitekijä, mutta vaihdevuosien jälkeen naisten uniapnean esiintyvyys lisääntyy miesten tasolle. Naisten kokemat oireet poikkeavat miesten perinteisestä uniapnean oirekuvasta, ja siksi oikea diagnoosi voi jäädä asettamatta.³

Uniapnean diagnosointi ja hoito

Uniapnea diagnosoidaan kliinisten tutkimusten ja unen rekisteröinnin avulla. Hoidon tavoitteena on oireiden lievittyminen, työkyvyn säilyttäminen, elämänlaadun parantaminen, liitännäissairauksien ehkäisy ja lievittäminen.

Liikapainoisen uniapneapotilaan hoitoon kuuluvat aina painonhallinta ja elämäntapaohjaus. Keskivaikea tai vaikea uniapneaoireyhtymä hoidetaan ensisijaisesti unen aikana käytettävän ylipainehengityslaitteen (CPAP-laite) avulla. Valikoiduilla potilailla uniapneaa voidaan hoitaa uniapneakiskolla tai kirurgisin toimenpitein.²

Uniapneaa voidaan ehkäistä painonhallinnalla sekä korjaamalla kasvuiässä uniapnean kannalta epäsuotuisan purennan ja leukasuhteiden kehittymistä oikomishoidolla.²

Uniapneatutkimukseen voi hakeutua PlusTerveyden hammaslääkärivastaanotolla

Uniapneaa epäilevä tai kuorsaamisesta kärsivä voi hakeutua uniapnean hoidontarpeen arviointiin hammaslääkärin vastaanoton kautta. PlusTerveys tarjoaa noin 20 paikkakunnalla uniapnean diagnoosia hammaslääkärin vastaanotolla.

Asiakkaalle annetaan mukaan uniapneasalkku yöllä käytettäväksi. Salkussa on tarvittavat välineet unen mittaamiseen. Mittaustulokset lähetetään lausuttavaksi korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Miikka Peltomaalle PlusTerveys Korvalääkärikeskus Ainoon.

Hammaslääkäri käy tulokset läpi asiakkaan kanssa, kertoo hoitovaihtoehdoista ja antaa ohjeet jatkohoitoon hakeutumisesta terveyskeskuksen, työterveyshuollon tai yksityisen lääkäriaseman kautta.

1. Terveyskirjasto. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00712, viitattu 8.5.2015.
2. Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) Käypä hoito -suositus, julkaistu: 22.11.2010. 
3. Anttalainen, U. Naisten uniapnea – tunnistammeko sen erityispiirteet? Suomen Lääkärilehti 10/2011 vsk 66. 819-825.

Osoitelähde: Terveystoimittajat ry