Hallinnon avoimuuden tavoite ei ole enää yksin demokratia

Kuluneen vuosikymmenen aikana hallinnon avoimuus ja läpinäkyvyys ovat nousseet kansainvälisen hallinnan keskeisiksi teemoiksi. Erkkilän väitöstutkimus käsittelee hallinnon avoimuuden käsitteellistä ja institutionaalista kehitystä Suomessa vuosina 1998-2007. Väitöskirja osoittaa, kuinka kansainvälinen läpinäkyvyyden politisoituminen on Suomessa johtanut hallintohistoriallisen tradition keksimiseen: avoimuudesta on Suomessa puhuttu 1990-luvun puolivälistä alkaen ”pohjoismaisena avoimuutena”. Samaan aikaan avoimuudesta on yhä kasvavissa määrin tullut myös kansantaloudellinen ongelma. Tämä on johtanut myös Suomessa institutionaalisten käytänteiden keskeisiin muutoksiin.

Poliittisessa retoriikassa hallinnon avoimuuteen ja transparenssiin liitetään usein demokraattisia mielikuvia. Tämä on ollut selkeimmin havaittavissa Suomen suhteessa Euroopan unioniin, missä suomalaiset ovat toimineet avoimuuden puolestapuhujina. Myös erilaiset hallintoindikaattorit ja rankingit ovat tuottaneet mielikuvia Suomesta menestyvänä ja avoimena, alhaisen korruption maana.

Kansainvälisiin malleihin nojaten suomalaisessa asiantuntijapuheessa avoimuus, julkisen sektorin tieto ja transparenssi ovat kuitenkin syrjäyttämässä perinteisen julkisuuden käsitteen, mikä tutkimuksessa havainnollistetaan viranomaisasiakirjojen käsitehistoriallisella analyysillä. Eri avoimuuskäsitteiden alla toteutetut hallinnon uudistukset ovat usein keskenään ristiriitaisia. Etenkin budjetti- ja markkinaläpinäkyvyyden nimissä toteutetut hallinnon tehostamiseen tähtäävät ohjelmat tuottavat viranomaistiedon julkisuuden kannalta ennakoimattomia tuloksia.

Väitöskirja kartoittaa uusien avoimuuskäsitysten seurauksena nousevia institutionaalisia muutoksia yleisellä tasolla tuomioistuimien toiminnassa, viranomaistiedottamisessa ja tulosinformaation tuottamisessa. Lisäksi työssä analysoidaan kahta organisaatiotapausta, Väestörekisterikeskusta ja Ulkoministeriötä. Kummassakin organisaatiossa tulosohjaus ja budjetin läpinäkyvyys ovat johtaneet viranomaistiedon hahmottamiseen taloudellisena resurssina, mikä on johtanut pohjoismaisen hallintomallin uudelleenmäärittelyyn.

Suomalaisten vankka luottamus viranomaisten rekisterihallintoon on mahdollistanut väestötiedon markkinaistamisen, mikä on laajuudessaan kansainvälisesti poikkeuksellista. Tämä synnyttää jännitteitä kansalaisten yksityisyyden suojan kanssa. Vastaavasti Ulkoministeriö on pyrkinyt vastaamaan tulospaineisiin aktiivisella viestinnällä, joka ei ole selkeästi edistänyt ulkopoliittisten tietoresurssien julkisuutta. Mielikuvat salailevasta ministeriöstä ovat uusissa tulkinnoissa saaneet rinnalleen tulkintoja avoimuudesta ulkoasiainhallinnon pohjoismaisena traditiona. Tämä kytkeytyy yhä tiiviimmin globaalin talouskilpailuun ja sen nojalla koettuun tarpeeseen ylläpitää konsensus hallinnon päämääristä jakamalla tietoa mahdollisimman laajalle toimijapiirille ilman että se päätyy julkisuuteen.

Väitöskirjan päätelmissä todetaan että edellä kuvatut ”pohjoismaisen avoimuuden” uudet muodot ovat ristiriidassa perinteisen julkisuusperiaatteen ja -käytänteiden kanssa. Ristiriidoista ongelmallisin on hallinnon vastuun piirissä havaittavissa oleva siirtymä: hallinnon avoimuudella tavoitellaan yhä useammin taloudellista tehokkuutta, vallankäytön kontrollin jäädessä toissijaiseksi päämääräksi.

Väitöskirjan aineistona on käytetty viranomaisten haastatteluita, hallinnon asiakirjoja ja tilastollisia aikasarja-aineistoja.

VTM Tero Erkkilä väittelee 21.5.2010 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Reinventing Nordic Openness - Transparency and State Information in Finland" (Pohjoismaista avoimuutta keksimässä. Hallinnon läpinäkyvyys ja viranomaistieto Suomessa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Economicum, luentosali, Arkadiankatu 7.
Vastaväittäjänä on professori Guy B Peters, University of Pittsburgh, ja kustoksena on professori Turo Virtanen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Acta Politica. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6196-7.

Väittelijän yhteystiedot:
Tero Erkkilä, 050-3467471, tero.erkkila@helsinki.fi