Tulehtunut umpilisäke kuriin antibiooteilla – kyllä ja ei

Yli sadan vuoden ajan tulehtuneen umpilisäkkeen ensisijainen hoito on ollut leikkaus, ja Suomessa tehdään nykyisin vuosittain yli 6 000 umpilisäkkeen poistoleikkausta. Vuosien mittaan on tehty tutkimuksia sen selvittämiseksi, voitaisiinko tavanomainen umpilisäketulehdus hoitaa leikkauksen sijasta antibiooteilla, mutta hoitolinjaukset eivät myönteisistä tuloksista huolimatta ole juurikaan muuttuneet.

Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkijoiden johdolla kansainvälinen tutkijaryhmä on nyt analysoinut viisi satunnaistettua, kontrolloitua hoitotutkimusta, joissa oli verrattu antibioottihoidon ja kirurgisen hoidon tuloksia umpilisäkkeen tulehduksen hoidossa. Meta-analyysiin sisällytetyissä tutkimuksissa oli mukana yhteensä 1 116 potilasta. Tutkimus on julkaistu British Journal of Surgery -tiedelehdessä.

Meta-analyysin mukaan vakavia komplikaatioita esiintyy antibiootti- ja leikkausryhmissä karkeasti saman verran: 5 prosentilla potilaista antibioottiryhmässä ja 8 prosentilla umpilisäkkeen poisto -ryhmässä (yhdistetty riskiero -3 %). Antibioottiryhmään kuuluneista kahdeksalle prosentille tehtiin kuukauden sisällä umpilisäkkeen poisto, ja vuoden seuranta-aikana umpilisäkkeen tulehdus uusi 23 prosentilla.

– Tutkimusten laatu komplikaatioiden arvioinnin suhteen oli heikkoa, mutta nykynäytön perusteella antibioottihoidon valitseminen umpilisäkkeen lievän tulehduksen ensisijaiseksi hoidoksi ei ainakaan lisännyt komplikaatioita vuoden seurannan aikana, summaa vatsaelinkirurgian erikoislääkäri, LKT Ville Sallinen.

– Antibioottihoito ensisijaisena hoitona vähensi leikkausten määrää 92 prosentilla ensimmäisen kuukauden aikana sairauden ilmenemisestä, mutta toisaalta antibioottihoidon ensisijaisuus merkitsisi myös sitä, että sadasta potilaasta 23 sairastuu vuoden kuluessa uudelleen. Lisäksi pitkäaikaisseuranta puuttuu toistaiseksi kokonaan, toteaa dosentti Kari Tikkinen.

– Antibioottihoito on vaihtoehto lievän umpilisäkkeen ensivaiheen hoidoksi, mutta kuinka monelle hoito sopii ja kuinka moni hoidetuista todella välttää leikkauksen pitkällä tähtäimellä on vielä epäselvää, Tikkinen ja Sallinen toteavat.

On huomioitava myös jatkuvasti kasvava antibioottiresistenssi, Sallinen muistuttaa. – Edistäisikö hoitolinjan muuttaminen ja antibioottien käytön lisääminen tätä haitallista kehitystä?

Antibioottihoito vaatii myös aina diagnoosin varmistuksen tietokonetomografialla, jolloin potilas altistuu säteilylle. – Diagnoosin teko kuuluu aina kirurgian sairaalapäivystykseen eikä hoitolinjaa tule valita pelkän epäilyn perusteella, Sallinen sanoo.

Nykynäytön valossa päätös kirurgisen ja antibioottihoidon välillä lievän umpilisäkkeen tulehduksen hoidossa on arvovalinta. Halutaanko ensisijaisesti olla varmoja siitä, että umpilisäketulehdus ei uusiudu vai halutaanko välttää leikkaus, jota ilmankin voi parantua?

– Hoitovalinnat perustuvat nykyään yhä enemmän niin sanottuun jaettuun päätöksentekoon, potilaan ja lääkärin yhteiseen harkintaan. Umpilisäkkeen tulehduksen hoitokin kehittynee tähän suuntaan, Tikkinen arvioi.

Lisätietoja:

Dosentti Kari Tikkinen
Puh. 050 5250971
Sähköposti: kari.tikkinen@gmail.com

Erikoislääkäri Ville Sallinen
Sähköposti: ville.sallinen@helsinki.fi

AVATAR-tutkimuksen toteutti CLUE Working Group, jonka päätukijat ovat Suomen Akatemia, Sigrid Juséliuksen Säätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö.

Viite: Ville Sallinen, Elie A. Akl, John J. You, Arnav Agarwal, Sami Shoucair, Per O. Vandvik, Thomas Agoritsas, Diane Heels-Ansdell, Gordon H. Guyatt ja Kari A.O. Tikkinen. Antibiotic therapy versus appendectomy for treatment of non-perforated acute appendicitis: a systematic review and meta-analysis. Br J Surg 17 March, 2016 http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/bjs.10147/epdf

**************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043