Vain joka neljäs suomalainen työllistynyt avointa työpaikkaa hakemalla
Alle neljäsosa (23 prosenttia) suomalaisista on päätynyt nykyisen työhön avointa työpaikkaa hakemalla. Noin 70 prosenttia on löytänyt työtä muita polkuja pitkin, ilmenee Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimuksesta. Viidesosa on lähestynyt itse nykyistä työnantajaansa ja viidesosalle on tarjottu töitä. Julkisten työnvälityspalveluiden kautta työn on löytänyt alle kymmenesosa työssäkäyvistä.
”Tehokas työnhaku on monikanavaista, sillä myös työnantajat hyödyntävät rekrytoinnissa verkostoja ja arvostavat aktiivisuutta. Työllisyyspolitiikassa tulisikin miettiä, miten voisimme parhaiten tukea työn ja työntekijöiden kohtaamista muuttuneilla työmarkkinoilla”, painottaa Sitran johtava asiantuntija Mikko Hyttinen.
Luovuus, empaattisuus ja verkostoitumistaidot kullanarvoisia
Suomalaisten mukaan työpaikan saamiseen vaikuttivat ratkaisevasti aiempi työkokemus ja näytöt, taidot sekä omaan persoonaan ja motivaatioon liittyvät tekijät. Yli puolet vastaajista pitää vahvuuksinaan luotettavuutta, hyvää asennetta ja ahkeruutta – ominaisuuksia, jotka painottuvat monissa muissakin tutkimuksissa. Listan hännillä ovat puolestaan sellaiset ominaisuudet kuin luovuus, empaattisuus ja verkostoitumistaidot.
”Vain kuusi prosenttia pitää verkostoitumistaitoja vahvuutenaan. Se on todella pieni luku, jos otetaan huomioon, että tulevaisuuden työmarkkinoilla korostuvat sellaiset taidot, joihin koneet ja robotit eivät kykene – eli muun muassa luovuus, vuorovaikutus ja verkostoituminen. Onkin perusteltua kysyä, miten pitkälle nykyiset vahvuudet suomalaisia kantavat”, Hyttinen sanoo.
Taitoa kannattaa kehittää: Aktiivisesti verkostoja hyödyntävät vastaajat kertovat hyötyvänsä niistä selvästi. Yli 80 prosenttia heistä on sitä mieltä, että verkostoituminen on auttanut menestymään työelämässä.
Työn tulevaisuus mietityttää – työttömyyden ennakoidaan kasvavan
Digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat työtä ja työmarkkinoita monin tavoin: perinteisiä tehtäviä häviää, syntyy uusia ammatteja ja työn tekemisen muodot monipuolistuvat, kun työ ei ole enää yhtä sidoksissa tiettyyn aikaan tai paikkaan.
Työn tulevaisuus mietityttää suomalaisia, ja siihen liittyvät näkemykset ilmentävät sekä huolta että tulevaisuususkoa. Hieman ristiriitaista on se, että 70 prosenttia vastaajista uskoo työttömyyden lisääntyvän Suomessa edelleen, mutta suunnilleen yhtä moni ajattelee, että oma työtehtävä säilyy työn murroksesta huolimatta.
Puolet vastaajista epäilee, ettei katoavien ammattien tilalle synny riittävästi uutta työtä, kun taas korvaavien työpaikkojen syntyyn uskoo noin kolmasosa. Alanvaihtoa pitää omalla kohdalla todennäköisenä yli 40 prosenttia vastaajista.
Tilanteen vaatiessa yli puolet olisi valmiita joustamaan työhön liittyvistä järjestelyistä, vastuusta tai työn sisällöstä. Noin 30 prosenttia joustaisi varmasti tai melko varmasti myös palkasta tai työsuhteen muodosta. Työn sijainnilla on sen sijaan suomalaisille suuri merkitys: Siitä olisi valmis joustamaan vain noin joka viides vastaaja. Työn perässä ollaan kyllä valmiita matkustamaan jossakin määrin, mutta ei muuttamaan.
Kahdella kolmesta työtä tekevästä valmius työpaikan vaihtoon
Kahdella kolmesta työssä käyvästä on työpaikan vaihtohaluja. Aktiivisesti uutta työtä etsii 16 prosenttia vastaajista. Puolet voisi harkita vaihtoa, jos sopiva paikka tulisi vastaan. Kannusteina ovat etenkin mahdollisuus uusiin haasteisiin tai mielekkäämpiin tehtäviin. Nykyistä parempi palkka motivoi noin kolmasosaa mahdollisista työnvaihtajista.
”Liikkuvuus työmarkkinoilla on monin tavoin hyväksi sekä yksilölle että taloudelle. Se lisää osaamispääomaa ja ruokkii luovuutta sekä ongelmanratkaisukykyä. Ne taas ovat keskeisiä tekijöitä uusien innovaatioiden ja kilpailukyvyn taustalla”, Hyttinen painottaa.
Työnvaihtoaikeista huolimatta suomalaiset pysyvät samassa työssä pitkään: puolet on tehnyt samaa työtä yli viisi vuotta ja kolmannes yli 10 vuotta. Pientä vaihtuvuutta selittänee osaltaan se, että suomalaiset ovat melko tyytyväisiä työhönsä: yli 60 prosenttia on nykyiseen työhönsä tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä.
Työelämän kuntotesti kertoo oletko penkkiurheilija vai tavoitteellinen sprintteri?
Jokainen voi nyt testata oman työelämäkuntonsa osoitteessa kuntotesti.sitra.fi. Sitran kyselytutkimuksen pohjalta tehty verkkopohjainen testi johdattaa pohtimaan omaa motivaatiota ja vahvuuksia työelämässä. Ennakkotiedot täyttämällä omia vastauksia pystyy vertaamaan vaikkapa muihin saman koulutustaustan omaaviin vastaajiin.
”Oman osaamisen vaaliminen on todella tärkeää, kuten myös sen päivittäminen. Varasuunnitelma kannattaa miettiä, vaikka olisikin töissä. Se auttaa pohtimaan omia kehityskohteita ja omaa urapolkua suunnitelmallisesti”, Hyttinen vinkkaa.
Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -kyselytutkimus toteutettiin joulukuussa 2015 ja siihen vastasi 5 000 suomalaista. Käytännön toteutuksesta vastasi IRO Research Oy.
Työelämätutkimus on osa Sitran Työelämän taitekohdat -avainalueen työtä. Ideoimme ja kokeilemme toimintamalleja, jotka auttavat työtä ja työntekijöitä löytämään toisensa nykyistä tehokkaammin. Lisäksi herättelemme suomalaisia kehittämään uuden työn markkinoilla ja uudessa työelämässä tarvittavia valmiuksia.
Lisätietoja
Mikko Hyttinen, johtava asiantuntija, Työelämän taitekohdat, Sitra, puh. 0294 618 462, mikko.hyttinen@sitra.fi
Timo Lindholm, teemajohtaja, Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra, puh. 0294 618 226, timo.lindholm@sitra.fi
Taru Keltanen, asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra, puh. 040 674 3246, taru.keltanen@sitra.fi
Avainsanat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Sitra on tulevaisuustalo, joka auttaa Suomea uudistumaan. Ennakoimme tulevaa. Etsimme yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisuja huomisen haasteisiin. Edistämme Suomen hyvinvointia ja vauhditamme talouden kestävää kasvua. Parempi tulevaisuus vaatii tekoja jo tänään.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Det finska evenemanget WCEF2025:s budskap till klimatförhandlingarna: den cirkulära ekonomin är en viktig klimatlösning16.5.2025 12:06:56 EEST | Pressmeddelande
World Circular Economy Forum (WCEF), som har blivit världens viktigaste evenemang för cirkulär ekonomi, samlade över 10 000 deltagare i São Paulo, Brasilien. Forumet, som initierades av Sitra, kommer nästa gång att äga rum hösten 2026 i Indien.
Suomalaistapahtuma WCEF2025:n viesti ilmastoneuvotteluihin: kiertotaloudesta keskeinen ilmastoratkaisu16.5.2025 12:06:56 EEST | Tiedote
Maailman merkittävimmäksi kiertotalouden tapahtumaksi noussut Maailman kiertotalousfoorumi WCEF Brasilian São Paulossa keräsi yli 10 000 ihmisen yleisön. Sitran aloitteesta syntynyt foorumi järjestetään seuraavan kerran Intiassa ensi vuonna.
Sitras förändringsförhandlingar avslutades12.5.2025 11:25:09 EEST | Pressmeddelande
Förändringsförhandlingar i Jubileumsfonden för Finlands självständighet har avslutats. Som en följd av förhandlingarna upphör uppskattningsvis högst 29 tjänster från Sitras stödverksamheter. Antalet uppsägningar kommer att preciseras under de närmaste veckorna.
Sitran muutosneuvottelut päättyivät12.5.2025 11:25:09 EEST | Tiedote
Suomen itsenäisyyden juhlarahaston muutosneuvottelut on saatu päätökseen. Neuvottelujen seurauksena Sitran tukitoiminnoista lakkaa arviolta enintään 29 tehtävää. Irtisanottavien määrä täsmentyy lähiviikkoina.
Medieanalys: USA:s helomvändning i säkerhetspolitiken överraskade EU som ger ett svagt och splittrat intryck9.5.2025 01:00:00 EEST | Pressmeddelande
Politikerna efterlyser för närvarande europeiska säkerhetslösningar och en upprustning av Europa. Bara för ett år sedan, 2024, såg situationen helt annorlunda ut, och EU hade ingen större koppling till säkerhetsfrågor i den offentliga säkerhetsdebatten i Finland, Sverige, Tyskland och Italien. Det framgår av Sitras medieanalys där man har undersökt den journalistik som fått mest synlighet i länderna i fråga.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme