Kuusen siitepölymäärät jäävät vähäisiksi – myös koivulle ennustetaan keskimääräistä heikompaa kukintaa

– Kuusen ja koivun vaatimattoman kukinnan taustalla on alkukesän 2015 kylmyys, joka ei suosinut kukka-aiheiden syntymistä. Edellytykset kuusen käpyjen keräämiselle ja supistuneiden siemenvarastojen täydentämiselle ovat tänä vuonna huonot, kertoo tutkija Tatu Hokkanen Lukesta.

Koivun siitepölymäärien odotetaan aiheuttavan oireita monille allergikoille, mutta ei kuitenkaan samassa määrin kuin toissa keväänä, jolloin norkkoja esiintyi edellisen kerran runsaasti (kuva 1). Avoimilla kasvupaikoilla, kuten pihapiireissä, norkkomäärät saattavat yksittäisissä koivuissa olla merkittävästi suurempia kuin tiheämmissä metsiköissä.

Koivut aloittavat kukinnan yleensä toukokuun alussa, mutta sitä ennen siitepölyä voi saapua maahamme kaukokulkeumana. Koivuallergikkoja arvioidaan olevan 10–15 % väestöstämme. Havupuiden siitepöly ei yleensä aiheuta allergisia oireita.

Vuodet 2016 ja 2017 ovat huonoja kuusen siemenvuosia

Keväällä 2016 variseva kuusen siemensato on jokseenkin olematon lähes koko maassa. Ainoastaan Lapin pohjoisosassa kuusen käpyjä tavataan vähän runsaammin, mutta kylmän kesän 2015 takia siemenet eivät ole kypsyneet riittävästi. Myös Pohjanlahden saaristossa ja paikoin rannikollakin kuusen käpymäärät ovat suurempia kuin muualla.

Tämän kevään kukinnoista kehittyvät siemenet varisevat maahan keväällä 2017. Tällöin kuusen siemensadon ennustetaan olevan heikohko koko maassa (katso kuusen ennustekartat: kuvat 2 ja 3).

Männylle ennakoidaan runsasta siemensatoa keväälle 2016

Keväällä 2016 varisevan männyn siemensadon arvioidaan olevan runsas Kaakkois-Suomessa ja Kainuussa sekä monin paikoin Pohjanmaalla. Muualla sato on keskinkertainen tai hieman sitä parempi. Maan pohjoisosissa siementen itävyydet jäivät alhaisiksi kylmän sään takia, mutta Etelä- ja Keski-Suomen siemenpuualojen taimettumisedellytykset näyttävät ensi kesänä tavanomaista paremmilta.

Keväällä 2017 on odotettavissa keskinkertainen tai sitä heikompi männyn siemensato. Eniten käpyjä esiintynee rannikkoalueilla.

Männyn kevään 2018 alustavaan siemensatoennusteeseen liittyy vielä paljon epävarmuutta. Säätekijöihin perustuvat siemensadon ennustemallit ennakoivat heikohkoa satoa, kun taas silmuanalyysien mukaan Etelä- ja Keski-Suomeen olisi odotettavissa paljon käpyjä. Ennustetta tarkennetaan siemensadon tarkkailumetsiköissä myöhemmin tehtävien kukinta- ja käpyhavaintojen perusteella (katso männyn ennustekartat: kuvat 4, 5 ja 6).

Luke seuraa vuosittain pääpuulajiemme kukinnan ja käpysadon runsautta erityisissä siemensadon tarkkailumetsiköissä sekä tekee mikroskooppisia silmuanalyysejä havupuiden kukintarunsaudesta. Uusimpana ennustemenetelmänä on otettu käyttöön säätekijöihin perustuvat siemensadon ennustemallit. Seurantatulosten, mallien ja niihin liittyvien ennusteiden avulla saadaan tietoa muun muassa metsänuudistamisen ja siemenhuollon tarpeisiin.