Pöllöt aloittivat pesintänsä

Pesintä alkoi tänä keväänä myöhässä pariin viime vuoteen verrattuna. Tilanteeseen nähden ajankohta on kuitenkin normaali.

- Kun takana on ankara talvi ja myyriä todella vähän, niin huhtikuun ensimmäinen viikko on tavanomainen pesinnänaloitusaika, kertoo yliopistonlehtori Hannu Pietiäinen, joka kartoittaa pöllöjen pesintää yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen rengastustoimiston kanssa. Vapaaehtoiset rengastajat tarkastavat vuosittain yli 20 000 pöllöille sopivaa pönttöä tai luonnonkoloa. Vuonna 2012 näistä varmistettiin yli 2000 pesintää, joiden tiedot rengastustoimisto kokoaa.

Viirupöllöt saalistavat lähinnä myyriä ja muita pieniä jyrsijöitä ja ovat riippuvaisia niiden määristä. Pohjoismaissa myyrien määrät vaihtelevat vuodesta toiseen. Muutaman vuoden jaksoissa myyräkannat kasvavat, saavuttavat huippunsa ja romahtavat. Tämä niin sanottu myyräsykli vaikuttaa voimakkaasti jyrsijöitä saalistavien petojen elämään.

- Olemme tutkimuksissamme osoittaneet, miten iso merkitys viirupöllön koko elämälle on, missä syklin vaiheessa se sattuu kuoriutumaan, kertoo Pietiäinen, joka on seurannut pöllöjen elämänvaiheita jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan.

Nälkiintyneet pöllöt vaikuttavat “kesyiltä”

Myyrien vähäisyys saattaa kevättalvella monta pöllöä ahdinkoon. Nälkä on ajanut öiset myyränpurijat pihapiirien ruokintojen lähistölle, jossa ne ovat yrittäneet saalistaa pikkulintuja ja hiiriä. Usein nälkiintyneet yksilöt vaikuttavat myös pelottomilta – ne kun eivät jaksa väistää edes ihmistä.

Edellinen kova talvi 2009–2010 oli vielä vuosien 1986–97 ja 1996–97 ankaria talvia hirmuisempi, sillä myyräkadon ja kylmyyden jäljiltä hangilta löydettiin kuolleina 76 rengastettua lehtopöllöä ja 67 viirupöllöä. Kyseinen talvi rokotti kaikkia ikäluokkia, ja seuraavana kesänä moni vanha pöllöreviiri oli autio. Huomattavalla osalla asutuista reviireistä talvesta selvinneet viirupöllöt jättivät pesinnän seuraavana keväänä väliin. Nähtäväksi jää, mikä on lopuillaan olevan talven saldo.

Jos löydät kuolleen pöllön, tarkista ensin onko sillä rengas jalassaan ja toimita tiedot Luomuksen rengastustoimistoon. Helsingin yliopistoon kuuluva Luomus hyödyntää monissa tutkimuksissaan rengastustietoja. Jos löydetty lintu on hyväkuntoinen sen voi myös pakastaa ja toimittaa museon kokoelmiin.

Ohjeet löytyvät verkkosivuilta: www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/naytteet.

Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Hannu Pietiäinen
Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
p. 09 191 57749
hannu.pietiainen @ helsinki.fi