Ilmastonmuutos vaikuttaa Euroopan ja Pohjois-Amerikan lintukantoihin

Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa ensi kerran, että ilmastonmuutos on keskeinen lintukantojen kokoon vaikuttava tekijä sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa.

Tutkimuksesta selviää, että lintukannat, joiden ennusteiden mukaan tulisi hyötyä ilmastonmuutoksesta, voivat todella paremmin kuin sellaisten lajien kannat, joiden tulisi siitä kärsiä.

Lintukantojen koot ovat muuttuneet ilmastoennusteiden mukaisesti yhtä nopeasti Atlantin molemmin puolin. Tutkimusaineisto kattoi Euroopasta 145 ja Yhdysvalloista peräti 380 yleistä lintulajia.

Kyseessä on toistaiseksi laajin yksittäinen tutkimus, jossa on tarkasteltu ilmastonmuutoksen vaikutusta lintukantoihin. Tutkimuksessa hyödynnettiin vuodesta 1980 alkavia seurantatietoja kahdestakymmenestä eri maasta Suomi mukaan lukien.

Me suomalaiset voimme itse havaita tutkimuksen vahvistaman tuloksen esimerkiksi siinä, että eteläiset lajit kuten sepelkyyhky, mustarastas ja naakka ovat runsastuneet, kun taas pohjoiset lajit, kuten riekko, järripeippo ja pohjansirkku, ovat taantuneet.

– Tulokset ovat merkittävä osoitus sekä ilmastonmuutoksen laaja-alaisesta vaikutuksesta luontoon että pitkäaikaisten seurantojen tärkeydestä muutoksen vaikutusten osoittamiseksi, kertoo Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.

Tutkimuksen havainnot luovat pohjaa uudelle biodiversiteettiä mittaavalle indikaattorille. Samaa lähestymistapaa voidaan soveltaa myös muihin hyvin tunnettuihin ja muutoksiin herkästi reagoiviin lajiryhmiin, kuten mesipistiäisiin, perhosiin ja sudenkorentoihin.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Science-lehdessä, ja siinä on hyödynnetty kymmenien lajien kannankehitystietoja myös Suomesta. Suomalainen linnustonseuranta on osa kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden seurantaverkostoa.

– Vapaaehtoisten laskijoiden työpanos on korvaamaton seurannoissa, Lehikoinen korostaa.

Lisätietoja:

Linkki alkuperäisjulkaisuun: http://science.sciencemag.org/cgi/doi/10.1126/science.aac4858 (saatavilla Science-lehden julkaisun jälkeen perjantaina 1.4.2016)

Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomus, 0451375732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi