
Amnestyn raportti: Teloituksia enemmän kuin 25 vuoteen
Teloitusten määrä nousi viime vuonna hälyttävällä tavalla. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen raportin mukaan teloituksia toteutettiin vuonna 2015 jopa 54 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna.
Amnestyn vuosittain julkaistavan raportin mukaan viime vuonna teloitettiin ainakin 1 634 ihmistä. Se on eniten sitten vuoden 1989, jolloin Amnesty alkoi koota tietoja kuolemanrangaistuksesta globaalisti. Luvussa ei ole mukana Kiinassa toimeenpantuja kuolemantuomioita, sillä Kiina salaa teloitettavien kansalaistensa määrän. Todennäköisesti Kiina teloittaa tuhansia ihmisiä.
Jopa 89 prosenttia Amnestyn raportoimista teloituksista tapahtui kolmessa maassa – Saudi-Arabiassa, Iranissa ja Pakistanissa. Teloitusten määrän kasvu johtuu pitkälti juuri näissä kolmessa maassa tapahtuneesta kehityksestä. Kaikkiaan 89 prosenttia Amnestyn laskemista teloituksista tapahtui Saudi-Arabiassa, Pakistanissa ja Iranissa.
”Iran, Pakistan ja Saudi-Arabia ovat kiihdyttäneet teloituksia ennennäkemättömällä tavalla. Teloituksiin johtavat oikeusprosessit ovat usein räikeän epäoikeudenmukaisia”, Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen sanoo.
Myös esimerkiksi Egyptissä ja Somaliassa teloitusten määrä nousi. Lisäksi teloituksia toimeenpanevien valtioiden määrä nousi. Vielä vuonna 2014 teloituksia toimeenpanevia valtioita oli 22, mutta viime vuonna näitä valtioita oli 25. Eniten teloituksia tekevät Kiina, Iran, Pakistan, Saudi-Arabia ja Yhdysvallat.
Enemmistö maailman maista on luopunut nyt kuolemanrangaistuksesta
Vuonna 2015 tapahtui myös myönteistä kehitystä. Madagaskar, Kongo, Suriname ja Fiji luopuivat kuolemanrangaistuksesta kokonaan. Myös Mongolia teki päätöksen kuolemanrangaistuksesta luopumisesta, mutta lakimuutos astuu voimaan vasta tänä vuonna. Näin ollen ensimmäistä kertaa enemmistö maailman maista ei enää salli kuolemantuomioita.
Kuolemanrangaistus on kielletty kokonaan 102 maassa. Kaikkiaan 140 valtiota on kieltänyt kuolemanrangaistuksen tai ei toteuta sitä käytännössä.
”Suurin osa valtioista on luopunut kuolemantuomiosta ja neljä uutta valtiota liittyi tähän joukkoon viime vuonna. Se on toiveita herättävää. Takaiskuista huolimatta suuri kehityssuunta on se, että yhä harvemmat valtiot hyväksyvät kuolemanrangaistuksen”, Mehtonen sanoo.
Euroopan alueella Valko-Venäjä on ainoa maa, jossa kuolemanrangaistus on yhä käytössä. Valko-Venäjä ei teloittanut ketään vuonna 2015, mutta kaksi ihmistä tuomittiin kuolemaan.
Iran, Pakistan ja Saudi-Arabia johtavat teloitustilastoja
Iran teloitti vuonna 2015 jopa 977 ihmistä, kun vielä vuonna 2014 teloitettuja oli 743. Suurin osa kuolemantuomioista annettiin huumerikoksista. Iran on yksi harvoista maista, missä kuolemaan voidaan tuomita alaikäisenä tehdystä rikoksesta. Yli 160 ihmistä odottaa Iranissa teloitusta lapsena tehdystä rikoksesta ja vuonna 2015 Iran teloitti heistä ainakin neljä.
Pakistan ryhtyi toimeenpanemaan siviilien teloituksia uudelleen joulukuussa 2014 peshawarilaiseen kouluun tehdyn terrori-iskun jälkeen. Vuonna 2015 Pakistanissa teloitettiin 320 ihmistä. Se on korkein määrä, jonka Amnesty on kertaakaan raportoinut Pakistanista.
Saudi-Arabiassa teloitusten määrä oli noussut jopa 76 prosentilla. Saudi-Arabia teloitti 158 ihmistä vuonna 2015. Suurin osa kuolemantuomioista toteutettiin Saudi-Arabiassa julkisesti mestaamalla, mutta välillä myös teloitusryhmien ampumisella. Välillä teloitettujen ruumiit jätetään esille julkisesti.
Raportti liitteenä alla
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.