Väitöstutkimus tarkensi mitokondriotautien diagnostiikkaa

Mitokondriotaudit ovat perinnöllisiä sairauksia, jotka johtuvat häiriöistä solujen mitokondrioissa tapahtuvassa energiantuotannossa. Sairauden oireet voivat ilmetä lähes missä tahansa elimessä ja missä tahansa iässä. Aivo-, lihas-, maksa- ja sydänoireet ovat tyypillisiä. Lapsuudessa alkavat mitokondriotaudit ovat usein vaikeasti tunnistettavia, minkä vuoksi useimmilta mitokondriotautia sairastavilta lapsilta puuttuu tarkka diagnoosi.

LL Pirjo Isohanni selvitti väitöstutkimuksessaan suomalaislasten mitokondriotautien molekyyligeneettista taustaa ja määritti tämän tautiryhmän suomalaisia erityispiirteitä. Tutkimuksen myötä 25 lasta sai tarkan diagnoosin, ja lisäksi tunnistettiin kolme sellaista mitokondrioiden toimintahäiriöistä johtuvaa sairautta, joita ei aiemmin ollut Suomessa todettu.

Nämä Suomessa nyt tunnistetut sairaudet ovat harvinaisia aivo- ja/tai lihassairauksia, jotka alkavat vauvaiässä tai varhaislapsuudessa ja johtavat yleensä kuolemaan jo lapsuusiässä. Sairaudet periytyvät peittyvästi, eli sairastuakseen lapsen on perittävä sairauden aiheuttava geenivirhe molemmilta vanhemmiltaan. Nämä sairaudet johtuvat perimän muutoksista geeneissä, jotka koodaavat tymidiinikinaasi 2 (TK2), twinkle- ja polymeraasi gamma (POLG) -proteiineja. Nämä proteiinit ovat tärkeitä mitokondrioiden oman perimän, mitokondriaalisen DNAn, ylläpidossa. Häiriöistä mitokondrioiden perimän ylläpidossa seuraa myös solujen energia-aineenvaihdunnan häiriintyminen.

Isohanni tutki myös LBSL-taudin (aivojen valkean aineen tauti) molekyyligenettistä taustaa Suomessa. LBSL-tauti on vasta 2000-luvulla tunnistettu ja äskettäin mitokondriotauteihin luokiteltu ataksiasairaus, joka johtuu häiriöstä mitokondrioiden proteiinisynteesissä. Sairauden alkamisikä vaihtelee varhaislapsuudesta nuoruusikään, ja sairaus on hitaasti etenevä. Huolimatta samanlaisista geenivirheistä potilaiden oirekuva ja sairauden vaikeusaste vaihtelevat niin paljon, että todennäköisesti sairauden kulkuun vaikuttavat myös muut, vielä tuntemattomat tekijät.

”Mitokondriotauteihin ei toistaiseksi ole parantavaa hoitoa, mutta diagnoosin löytyminen lopettaa raskaat tutkimukset sekä ohjaa oireenmukaista hoitoa ja kuntoutusta. POLG- ja twinkle-geenivirheiden tunnistaminen on erityisen tärkeää, koska epilepsialääke valproaatti voi aiheuttaa näillä potilailla vaikean maksavaurion. Tarkka diagnoosi mahdollistaa perheille myös perinnöllisyysneuvonnan”, Isohanni toteaa.

Tutkimuksen myötä mitokondriotautien diagnostiikka on Suomessa parantunut, ja sairauksien mekanismien tunteminen on edellytys myös hoitomahdollisuuksien kehittämiselle.


LL Pirjo Isohanni väittelee 3.9.2010 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Childhood-onset mitochondrial diseases - with emphasis on molecular diagnostics of neurological disorders ". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on professori Már Tulinius, Göteborgin yliopisto, ja kustoksena on professori Helena Pihko .