Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutus ja HUS -seminaari 26.8.2010: AVH-potilaat kuntoutukseen HUS-alueella muuta maata paremmin - tavoitteeseen kuitenkin vielä matkaa

- Kuitenkin lähes kaksinkertainen määrä potilaita nykyiseen verrattuna hyötyisi kuntoutus-osastohoidoista. Sairaanhoitopiirin isoissa kaupungeissa on resursseja on, mutta pienemmissä ne ovat niukat. Kuten koko maassa myös HUS:n alueella iäkkäiden kuntoutukseen tulee panostaa. Resursseja tarvittaisiin myös henkilökunnan kouluttamiseen, arvioi tutkijalääkäri Teemu Takala Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta.

Aivoverenkiertohäiriöihin (AVH) sairastuu vuosittain 14 000 suomalaista, heistä neljännes on työikäisiä. Suomessa elää noin 70 000 aivohalvauksen sairastanutta. Noin puolella heistä on neurologisia vaurioita, jotka haittaavat päivittäistä toimintakykyä. Joka kolmas toipuu täysin oireettomaksi, kolme neljästä omatoimiseksi ja 15 % jää pysyvään laitoshoitoon.

AVH-kuntoutus tulisi keskittää isoihin yksiköihin

- AVH:n sairastaneiden kuntoutusresursseissa on huomattavaa vaihtelua maan sisällä. Parhaimmillaan yli 40 % sairastuneista pääsee asianmukaiseen kuntoutukseen, jolloin ollaan tavoiteltavalla tasolla. Heikoimmillaan moniammatilliseen kuntoutukseen pääsee alueilla vain yksittäisiä potilaita.
- Moniammatillisessa aivohalvausyksikössä, jossa kuntoutukseen osallistuvat asiaan perehtyneet neurologit, hoitajat, fysio-, toiminta- ja puheterapeutit, sosiaalityöntekijä ja neuropsykologi, hoidetut hyötyvät saamastaan hoidosta ja kuntoutuksesta iästä tai sairaiden vaikeusasteesta riippumatta. Eniten kuntoutuksesta hyötyvät iäkkäät potilaat ja vaikean halvauksen saaneet potilaat, joilla on suurin riski päätyä pitkäaikaiseen laitoshoitoon ilman tehokasta kuntoutusta, jatkoi Teemu Takala.
- AVH-kuntoutus tulisi keskittää isoihin yksiköihin, joissa hoidetaan vähintään 100 AVH-potilasta vuodessa. Yksi 12-15-paikkainen kuntoutusosasto huolehtisi noin 100 000 asukkaan AVH-kuntoutuksesta, Teemu Takala totesi.

Kolmen kukkaron ongelma

Helsingin yliopiston neurologian emeritusprofessori ja HYKS neurologian klinikan AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste puhui kolmen kukkaron ongelmasta.
- Akuuttivaiheen kuntoutussuunnitelman laatimisen ja varhaiskuntoutuksen maksaa erikois-sairaanhoito. Jatkokuntoutuksen ja ylläpitävän kuntoutuksen maksaa terveyskeskus. Pienillä kunnilla ei ole näihin tarvittavaa osaamista ja rahaa. Isoilla kunnilla, vaikka olisi rahaa, ei aina ole halua. KELA tulee talkoisiin 3-6 kuukauden kuluttua, eli liian myöhään, ja tällöinkin vain alle 65-vuotiaiden osalta ja uudistuksen jälkeenkin vain alle 75-vuotiaiden osalta, totesi Markku Kaste.

Kasteen mukaan ongelman ratkaisuna on se, että yhdelle toimijalle pitää antaa vastuu, valta ja varat. Vain siten voidaan taata kuntoutuksen yhdenvertainen ja oikea-aikainen saatavuus. Kaiken lisäksi toimintatapa on sekä inhimillisesti että taloudellisesti paras.
- Aivohalvaus on kallis sairaus ja vaikea aivohalvaus on erityisen kallis sairaus. Hoidot, joilla vähennetään aivohalvauksen aiheuttamaa vammautuneisuutta, ovat yhteiskunnalle erinomaisia sijoituksia. Meillä on näyttöön perustuva osaaminen, Suomi on varakkaampi kuin koskaan ennen, mutta onko meillä, päättäjät mukaan lukien, tahtotila toimia oikein? Tämä on ratkaiseva kysymys, tiivisti Kaste.

Suositukset ja teesit toteutumaan

Aivoinfarktin Käypä hoito -suositus on annettu vuonna 2006 ja AVH-kuntoutuksen kehittämisen perusteesit vuonna 2008. Toteutuvatko tasavertaisuus, asiantuntemus, taloudellisuus, korvaamattomuus ja sujuva hoitopolku HUS-alueella? Näitä asioita pohtimaan kokoontui yli 60 AVH-potilaiden kuntoutuksesta vastaavaa ammattilaista ja päättäjää Aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutus ja HUS -seminaariin 26.8.2010 Helsinkiin. Seminaarin tavoitteena oli keskustella Aivohalvaus- ja dysfasialiiton aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden kuntoutustutkimuksen tuloksista, kuntoutuskäytännöistä ja saattaa kehittämistarpeet päättäjien tietoon.

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry on kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö, joka tukee edustamiensa ryhmien arjessa selviytymistä. Liiton toiminnan piirissä on aivohalvaus- ja afasiayhdistyksiä ja dysfasiayhdistyksiä sekä näiden alueellisia kerhoja yli 100 paikkakunnalla. Jäseniä yhdistyksissä on noin 10 000.

Lisätietoja Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toiminnasta ja AVH-kuntoutuksesta: www.stroke.fi.
AVH-potilaiden kuntoutus ja HUS -seminaarin esitykset löytyvät osoitteesta www.stroke.fi
Etusivu > Koulutukset > Luentolyhennelmät ajalla 26.8.-2.9.2010.
- LKT, apulaisylilääkäri, Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtaja Terttu Erilä, p. 03 3116 6295, s-posti terttu.erila@pshp.fi
- Tutkijalääkäri Teemu Takala, p. 050 374 7360, s-posti: teemu.takala@stroke.fi
- Emeritusprofessori Markku Kaste, p.050 427 0303, s-posti markku.kaste@hus.fi

Tiedotteen lähettäjä:

Päivi Seppä-Lassila
Viestintäpäällikkö
AVH- ja Dysfasia-lehtien toimituspäällikkö
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry
Suvilinnantie 2, 20900 TURKU
02 213 8262, 040 715 5198
paivi.seppa-lassila@stroke.fi
www.stroke.fi