Suomalainen ruoka on vastuullisesti tuotettua

Ympäristötukijärjestelmän ansiosta suomalaisten viljelijöiden ympäristötietoisuus on EU:n huipputasoa. Ympäristötoimia edellyttävään tukiohjelmaan ovat liittyneet lähes kaikki suomalaiset viljelijät ja siten sen toiminnan ja seurannan piirissä on liki koko maamme peltopinta-ala.

-Ympäristötukea on silloin tällöin kritisoitu. Maatalouden ympäristötuen ansiosta typpilannoitteiden käyttö hehtaaria kohti on sen aikana vuodesta 1995 lähtien kuitenkin vähentynyt yli 25 % ja fosforin käyttö 60 %, mikä on OECD-maiden vertailussa selvästi yli keskitason. Peltomaiden fosfori- ja typpiylijäämät ovat vähentyneet jo 1990-luvun alusta, ja vähentyminen on jatkunut 2000-luvulla ympäristöohjelmakausien aikana, Marttila sanoo.

Tämän lisäksi viljelijät ovat itse aktiivisesti kehittämässä toimenpiteitä ja viljelykäytänteitä joilla tehostetaan ympäristönsuojelua, lisäten samalla toiminnan taloudellista kannattavuutta.

Suomen viljelijät toimivat erinomaisina oikeanlaisen ympäristötoiminnan esimerkkeinä koko Itämeren alueen kattavassa hankkeessa nimeltä BalticDEAL, jossa hyväksi koettuja ympäristönsuojelukäytänteitä viedään Itämeren valuma-alueella sijaitseville maatiloille. Tämä kunnia ei ole tullut ilman mittavaa ympäristötoimenpiteiden harjoittamista ja kehitystyötä.

-Itämeren suojelu on pitkäjänteistä toimintaa, eikä siinä saada nopeita tuloksia. Asiat etenevät talkoohengessä kuitenkin oikeaan suuntaan usealla rintamalla, Marttila korostaa.

Yksi ilmastonmuutoksen suurimmista globaaleista haasteista on kiistatta puhtaan veden riittävyys. Tämä tulee vaikuttamaan dramaattisesti maataloustuotannon edellytyksiin kaikkialla maapallolla.

-Kuivuuden vaivaamilla alueilla ei ole järkevää tuottaa runsaasti vettä vaativia maataloustuotteita. Suomessa sen sijaan on ja säilyy erinomaiset edellytykset myös ns. vesi-intensiivisten elintarvikkeiden kuten naudanlihan ja maitotuotteiden tuottamiseen, koska meillä vettä tulee määrällisesti ja laadullisesti riittämään myös ilmastonmuutoksen edetessä, Marttila sanoo.

Ilmastonmuutosta myös hillitään maataloudessa paljolti samoin keinoin kuin vesiensuojelussa on jo käytössä, mm. lisäämällä luonnonhoitopeltojen ja suojavyöhykkeiden pinta-aloja, vähentämällä ja kehittämällä maanmuokkausta ja lannoitusta, sekä edistämällä lannan levitystekniikoita ja lannan monimuotoista prosessointia.

-Suomalainen ruoka on työllisyysteko. Elintarvikeketju työllistää 300 000 suomalaista. Kesäkuussa valmistunut kansallinen ruokastrategiamme tähtää siihen, että Suomen ruoan tuotannon arvo, vienti mukaan lukien, kaksinkertaistetaan nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Nyt on pidettävä huoli siitä, että meillä on edellytykset vastata väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen tuomiin ruoantuotannon kasvutarpeisiin pitämällä kiinni maataloutemme kannattavuudesta ja viljelijöiden toimeentulosta, Marttila sanoo.
 
-Emme myöskään unohda eläinten hyvinvoinnin kehittämistä. Liha-alan toimijat, MTK mukaan lukien, ovat tänä vuonna mm. kehittäneet eläinten terveyden seurantajärjestelmiä ja alan laatujärjestelmiä. On syytä muistaa, että eläinten tartuntataudit esim. salmonella ovat meillä erittäin harvinaisia ja elintarvikehygienia maailman huippuluokkaa, Marttila jatkaa.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Juha Marttila, puh. 050 341 3167
 
Ympäristöjohtaja Johanna Ikävalko, puh. 0400 291 066