Globalisaatiokeskustelu palautti aatteet politiikkaan

Ylä-Anttila näyttää kirjassaan, kuinka vuosina 1999-2001 järjestetyt globalisaatioliikkeen suurmielenosoitukset sekä Attac-järjestön leviäminen ympäri maailmaa nostavat globalisaation poliittisen keskustelun keskiöön myös Suomessa. ”Erilaiset käsitykset oikeudenmukaisuudesta määrittelivät poliittista jakoa vasemmistoon ja oikeistoon koko viime vuosisadan ajan. Juuri kun nämä aatteet oli vuosisadan lopulla julistettu kuolleiksi, liike toi ne esiin uudella tavalla”, Ylä-Anttila kertoo.

Suomessa poliittiset keskustelijat jakautuivat vahvasti globalisaatioliikkeen kannattajiin ja vastustajiin. Kannattajiin lukeutui SDP:n maailmanpolitiikasta kiinnostunut siipi presidentti Tarja Halosen ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan johdolla. Ay-liike ja sitä lähellä olevat vasemmistopuolueiden osat pysyivät hiljaa. Kannattajien pääargumentti oli, että oikeudenmukaisuus vaatii tulojen uudelleenjakoa ja entistä demokraattisempaa globaalia hallintaa. Keskustelun alkuvuosina nämä vaatimukset saavuttivat laajaa hyväksyntää.

Vuonna 2004 talouseliitti kävi vastaiskuun Elinkeinoelämän valtuuskunnan johdolla. Tukea elinkeinoelämä sai oikeistopuolueilta, mutta erityisesti Helsingin sanomien pääkirjoitustoimittajilta. Vastaiskun arkkitehtien mielestä oikeudenmukainen tulonjako toteutuisi jos valtion roolia taloudessa vähennettäisiin. Demokratian vahvistamisen sijaan he haikailivat vahvoja johtajia, jotka tekisivät päätöksiä tarvittaessa yleisen mielipiteen vastaisesti.

”Tuolloin tuuli maailmalla oli jo kuitenkin kääntynyt. Muun muassa entiset markkinavetoisuuden apostolit, kansainväliset talousinstituutiot, olivat alkaneet ihailla pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia. Viimeistään vuonna 2008 puhjennut finanssikriisi osoitti, miten tarpeellisia valtiot ovat talouden ohjaajina”, sanoo Ylä-Anttila.

”Nykyisin globalisaatio-sanaa käytetään vähemmän. Tämä ei kuitenkaan johdu globalisaation hiipumisesta vaan päinvastoin siitä, että globalisaatio on kaikkialla. Lähes kaikki tärkeimmät poliittiset ongelmat ovat globaaleja”, Ylä-Anttila huomauttaa. ”Tällaisia ovat esimerkiksi tulevien eduskuntavaalien tärkeimmät kysymykset, maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkihoito sekä maahanmuuttopolitiikka. Molemmissa kysymyksissä keskustelijoita jakavat erilaiset käsitykset oikeudenmukaisuudesta.”

Tuomas Ylä-Anttilan väitöskirja Politiikan paluu – Globalisaatioliike ja julkisuus tarkastetaan Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa (Fabianinkatu 33) 4.9. klo 10.

Lisätietoja: Tuomas Ylä-Anttila p. 050 369 2617 sekä www.politiikanpaluu.fi .

Kirjan kustantaa Vastapaino, p. 03 3141 3501, www.vastapaino.fi .