Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

UM: Humanitaariseen apuun eniten kehitysyhteistyövaroja

Jaa

ULKOASIAINMINISTERIÖ
http://formin.finland.fi

Tiedote 66/2016
13.4.2016

Humanitaariseen apuun eniten kehitysyhteistyövaroja 

Suomi käytti kehitysyhteistyöhön 1,16 miljardia euroa vuonna 2015. Eniten varoja kohdistettiin humanitaariseen apuun, ilmenee Suomen kehitystyötä koskevista ennakkotiedoista. 

Ennakkotiedot Suomen kehitysyhteistyötilastoista vuodelta 2015 ovat valmistuneet. Suomen kaikki kehitysyhteistyöksi laskettavat menot olivat 1 164 miljoonaa euroa, mikä vastaa 0,56 prosenttia bruttokansantulosta. Vastaavat luvut olivat vuotta aiemmin 1 232 miljoonaa euroa ja 0,59 prosenttia bruttokansantulosta.

Maailman vaikea humanitaarinen tilanne heijastui avun jakaantumiseen. Vuoden 2014 tapaan eniten kehitysyhteistyövaroja kohdistettiin humanitaariseen apuun ja katastrofien ehkäisyyn: 105,7 miljoonaa euroa.

Seuraavaksi suurimmat sektorit Suomen kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä olivat tuki kehitysmaiden hallinnon parantamiselle ja kansalaisjärjestöjen työlle (10 %) sekä tuki kehitysmaiden koulutukseen (8 %) ja maa- ja metsätaloudelle (8 %).

Lisää tilastotietoja Suomen kehitysyhteistyömaksatusten jakaantumisesta löytyy ulkoministeriön verkkopalvelusta osoitteesta: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=49314&contentlan=1&culture=fi-FI

Pakolaiskulut nostivat EU-maiden apua

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on koonnut jäsenmaiden kehitysyhteistyön ennakkotiedot vuodelta 2015 yhteen. Kokonaisuutena OECD-maiden kehitysapu nousi 6,9 prosenttia 118,9 miljardiin euroon.

Kehitysyhteistyövarojen määrä laski kuudessa OECD:n jäsenmaassa ja nousi peräti 22 maassa. Iso osa etenkin EU-maiden kehitysyhteistyömenojen kasvusta selittyy turvapaikanhakijoiden vastaanoton kasvaneilla kuluilla. OECD:n sääntöjen mukaan osa vastaanottokuluista lasketaan mukaan kehitysyhteistyömenoihin. Suomi ja valtaosa OECD-maista eivät maksa näitä menoja varsinaisen kehitysyhteistyön budjetista, vaan ne lasketaan osaksi kokonaisapua.  

OECD:n kehitysapukomiteaan kuuluvat EU-maat käyttivät keskimäärin kehitysyhteistyöhön 0,47 prosenttia bruttokansantulostaan ja niiden osuus kaikesta kehitysavusta oli 56 prosenttia.

Rahallisesti suurimmat avunantajat EU:ssa olivat Iso-Britannia (16,9 miljardia euroa), Saksa (16 miljardia euroa) ja Ranska (8,3 miljardia euroa). Suhteessa taloutensa kokoon eli bruttokansantuloon eniten apua antoivat Ruotsi (1,4 %), Luxemburg (0,93 %), Tanska (0,84 %), Hollanti (0,76 %) ja Iso-Britannia (0,71 %). Suomen kehitysavun bruttokansatulo-osuus 0,56 % oli EU:n kuudenneksi suurin ja seitsemänneksi suurin kaikista maista: Norja käytti 1,05 % bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön.    

Lisätietoja: kehityspoliittisen osaston päällikkö Pekka Puustinen, puh. +358 295 350 560 ja kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksikön päällikkö Lotta Karlsson, puh. +358 295 351 932.

Toimituksille tiedoksi:

Ulkoministeriön Kehitysevaluoinnin yksikön vuosiraportti vuonna 2015 tehdyistä Suomen kehitysyhteistyön evaluoinneista julkaistaan 14.4. Lisätietoja: yksikönpäällikkö Jyrki Pulkkinen, puh +358 295 350 978. 

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Laivastokatu 22, PL 176
00023 Valtioneuvosto

0295 16001http://um.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

Suomi muiden silmin 2025: Suomi-kuva säilyi vakaana, mutta mielikuvat maailmalla jakautuvat4.2.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Koulutus, hyvä hallinto, luonto, tasa-arvo ja onnellisuus ovat teemoja, joista Suomi tunnetaan maailmalla, kertoo Finland Promotion Boardin julkaisu Suomi muiden silmin. Vuonna 2024 kansainvälistä medianäkyvyyttä toivat erityisesti Nato-jäsenyys ja turvallisuuspolitiikka. Suomi-kuva on haastavasta maailmantilanteesta huolimatta säilynyt pääosin myönteisenä, mutta erot eri maiden suhtautumisessa Suomeen ovat kasvaneet. Sen vuoksi on yhä tärkeämpää, että Suomi tunnetaan omista vahvuuksistaan, julkaisussa todetaan.

//KORRIGERAT//Finland får eget nationellt ljudlandskap6.12.2024 00:00:00 EET | Pressmeddelande

//KORRIGERAT: telefonnummer i kontaktuppgifter// På Finlands självständighetsdag, den 6 december, offentliggör Finland som första land i världen ett nationellt ljudlandskap. ”Ääniä” är ett verk som komponerats av Lauri Porra. Verket består av 15 originalkompositioner som har inspirerats av Finland och det finländska. Beställningsverket kommer att lanseras vid ambassadernas självständighetsfester runt om i världen. Efter det kan alla som vill uppleva det finländska lugnet ta del av det musikaliska verket.

//KORJATTU//Suomi saa oman kansallisen äänimaiseman6.12.2024 00:00:00 EET | Tiedote

//KORJATTU puhelinnumero yhteystiedoissa// Suomen itsenäisyyspäivänä, 6. joulukuuta, Suomi julkaisee ensimmäisenä maana maailmassa kansallisen äänimaiseman. ”Ääniä” on Lauri Porran säveltämä, 15 alkuperäisestä sävellyksestä koostuva teoskokonaisuus, joka on saanut inspiraationsa Suomesta ja suomalaisuudesta. Tilausteos lanseerataan suurlähetystöjen itsenäisyyspäiväjuhlissa ympäri maailmaa, minkä jälkeen se on avoinna kaikille, jotka haluavat rauhoittua kokemaan suomalaisuutta musiikin kautta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye