Keskuskauppakamari

Myös pienempien yritysten pitää suojata immateriaalioikeutensa

Jaa
Liiketoimintojen globalisoituessa yhä pienemmät suomalaisyritykset joutuvat immateriaalioikeuksiin kohdistuvien loukkausten kohteiksi. Vain pieni osa yrittäjistä ymmärtää suojata omia tuotteitaan ja palveluitaan, vaikka kaikilla olisi suojattavaa, kertoo uunituoreen IPR käytännönläheisesti -kirjan kirjoittaja, Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä.

Immateriaalioikeuksia tarvitaan, sillä Suomen talous ja menestyminen maailmanmarkkinoilla perustuvat yhä enemmän tietoon ja yrittäjyyteen. Loukkaukset liittyen tekijänoikeuksiin, patentteihin ja tavaramerkkeihin ovat kuitenkin yhä yleisempiä ja liiketoimintojen globalisoituessa myös aiempaa pienemmät yritykset joutuvat niiden kohteiksi.

“Yhä pienemmät yritykset tarvitsevat käytännön tietoa siitä, miten yrityksen eri muodoissa olevia tuotteita, palveluita ja tietotaitoa on mahdollista toisaalta suojata ja toisaalta puolustaa”, sanoo Aalto-Setälä.

Yritys voi Aalto-Setälän mukaan pahimmassa tapauksessa menettää oikeudet omiin tavaroihinsa ja palveluihinsa liittyviin tunnuksiin. Ulkomailla toimii yrityksiä, jotka esimerkiksi rekisteröivät suojaamattomia tavaramerkkejä omiin nimiinsä.

“Pahimmassa tapauksessa yritys ei voi itse käyttää omaa merkkiään tai joutuu lunastamaan oman tunnuksensa korkealla hinnalla sen kaapanneelta toimijalta”, Aalto-Setälä toteaa.

Auttaakseen yrittäjiä tiedonhankinnassa, Aalto-Setälä on kirjoittanut yhdessä asianajaja Markku Tuomisen, mallioikeusasiamies Asta Uhlbäckin ja patenttiasiamies Christoffer Sundmanin kanssa tänään 15.4. julkistettavan kirjan IPR käytännönläheisesti (Kauppakamari).

Immateriaalioikeuksilla suuri taloudellinen merkitys

Teollis- ja tekijänoikeudet (IPR) vaikuttavat paljon kaikkien toimijoiden, mutta erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten menestykseen. Tuoreen EU:n tavaramerkki- ja malliviraston tekemän raportin mukaan immateriaalioikeuksia omistavilla yrityksillä on 29 prosenttia suurempi liikevaihto työntekijää kohden. Kuitenkin raportin mukaan pk-yrityksistä vain 9 prosentilla on teollisoikeuksia.

EU:n komission tutkimuksen mukaan IPR-intensiivisten alojen osuus EU:n ulkomaankaupasta on peräti 90 prosenttia. Siksi Aalto-Setälän mukaan on tärkeää, että yhä pienemmät yritykset tuntevat IPR:t ja osaavat käyttää niitä hyödyksi omassa liiketoiminnassaan. Kirjan tarkoitus on tuoda käytännönläheistä tietoa yrittäjien saataville.

“Ajatuksena on ollut kirjoittaa käytännöllinen ja helppolukuinen työkalu yrityksille asiaan perehtymiseksi. Immateriaalioikeudet ovat monimutkaisia, mutta eivät mahdottomia omaksua. IPR käytännönläheisesti -kirja on vastaus tähän haasteeseen”, Aalto-Setälä kertoo.

Kirjan tiedot:

Minna Aalto-Setälä, Christoffer Sundman, Markku Tuominen ja Asta Uhlbäck: IPR käytännönläheisesti (Kauppakamari).

Myynnissä Helsingin seudun kauppakamarissa (Kalevankatu 12, ma-pe klo 8–16) ja verkkokaupassa osoitteessa: https://www.kauppakamarikauppa.fi/ipr-kaytannonlaheisesti.html#.Vw9vD4WLRD8

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:


Minna Aalto-Setälä
lakimies, Keskuskauppakamari
044 032 0054
minna.aalto-setala@chamber.fi

Kuvat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kv-kauppakamarilta entistä tiukemmat säännöt ympäristöväittämillä markkinointiin8.7.2025 06:55:00 EEST | Tiedote

Kansainvälinen kauppakamari (ICC) on tiukentanut markkinointisääntöjään koskien ympäristöväittämiä. Jos markkinoija käyttää tavoitteellista väittämää, joka koskee tulevaisuuteen suuntautuvaa pyrkimystä, sen on osoitettava selkeä suunnitelma, jolla se aikoo saavuttaa pyrkimyksensä ilmoittamassaan aikataulussa. Myös esimerkiksi sanojen ympäristöystävällinen ja ekologinen käyttö ilman täsmennystä on lähtökohtaisesti kiellettyä.

Komissiolta esitys 2040-ilmastotavoitteesta – EU:n ulkopuolisten ilmastotoimien sallimisessa mahdollisuuksia ja riskejä2.7.2025 13:17:05 EEST | Tiedote

Komissio antoi keskiviikkona pitkään odotetun esityksensä EU:n 2040-ilmastotavoitteeksi. EU:n päästöjen pitäisi vähentyä 90 prosenttia 2040 mennessä. Uutena elementtinä komissio sallisi rajatusti kansainvälisten yksiköiden käytön eli EU:n ulkopuolella toteutetut ilmastotoimet osana EU:n tavoitetta, ja lisää joustavuutta eri alatavoitteiden välille. Teknologisia nieluja ollaan tuomassa osaksi EU:n päästökauppaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye