Amnesty: Euroopan on kannettava vastuu Kreikkaan loukkuun jääneistä pakolaisista

Jopa 46 000 pakolaista ja siirtolaista jäi jumiin Kreikkaan, kun Länsi-Balkanin reitti suljettiin pakolaisilta ja siirtolaisilta maaliskuun alussa. Olosuhteet Kreikan pakolaisleireillä ovat ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen raportin mukaan äärimmäisen vaikeat. Enemmistö jumiin jääneistä pakolaisista on naisia ja lapsia. Leirit ovat täynnä, eikä niissä asuvilla ihmisillä ole minkäänlaista mahdollisuutta yksityisyyteen. EU:n tuella perustetuilla leireille ei ole lämmitystä tai kunnollisia saniteettitiloja.

”Kun Länsi-Balkanin reitti suljettiin pakolaisilta, 46 000 ihmistä jäi loukkuun hirveisiin olosuhteisiin Kreikkaan. He joutuvat elämään jatkuvassa pelossa vailla mitään tietoa tulevaisuudesta”, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen sanoo.

Kun EU-maiden huomio on ollut Turkin kanssa tehdyssä pakolaissopimuksessa, on Kreikkaan jääneiden pakolaisten ja siirtolaisten kohtalo ollut vaarassa unohtua. Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat toiminnallaan pahentaneet humanitaarista kriisiä, kun ne eivät ole kyenneet sijoittamaan uudelleen turvapaikanhakijoita muihin EU-maihin. Syyskussa 2015 luvattiin sijoittaa 66 400 turvapaikanhakijaa Kreikasta muihin EU:n jäsenvaltioihin. Euroopan komission 12. huhtikuuta julkaisemien tietojen mukaan vain 615 ihmistä on kuitenkin onnistuttu siirtämään Kreikasta.

”Olosuhteet eivät ole hyvät, me nukumme maassa. Peittomme ovat läpimärkiä, eikä vessoja ole. Siksi ihmiset sairastuvat”, yhdeksännellä kuulla raskaana oleva syyrialaisnainen kuvaili Amnestylle tilapäisellä leirillä Idomenissa.

Kreikka on avannut EU:n tuella 31 väliaikaista leiriä pakolaisille ja siirtolaisille. Niillä on tilaa noin 33 000 ihmiselle, joten leirit ovat aivan liian täynnä. Leirien olosuhteet eivät missään nimessä täytä pitkäaikaisen majoituksen vaatimuksia.

”Haluavatko he, että kuolemme tänne?”

Amnesty haastatteli pakolaisia ja siirtolaisia helmi- ja maaliskuun aikana kahdella erillisellä Kreikkaan tehdyllä matkalla. Monet haastatelluista halusivat jatkaa Kreikasta matkaansa Länsi-Euroopassa olevien perheenjäsentensä luo. Harvalla oli tietoa siitä, mitä heille tapahtuu nyt, kun Makedonian raja on suljettu. Kreikkaan jumiin jääneille ihmisille on tarjottu puutteellisesti tietoa heidän oikeuksistaan.

”Miksi he eivät päästä meitä menemään? Haluavatko he, että kuolemme täällä?” Aleppon kaupungista Syyriasta paennut 70-vuotias pariskunta kysyi.

Lisäksi erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ovat jääneet tunnistamatta. Naiset kertoivat kokevansa olonsa turvattomaksi ja pelkäävänsä hyväksikäyttöä muutamilla leireistä. Amnesty tapasi myös yksin olevia lapsia, joita oli pidetty jopa 15 päivää poliisiasemilla ennen kuin heille oli löydetty paikka lapsille tarkoitetuista majoituksesta.

Kreikan turvapaikkajärjestelmässä oli pahoja puutteita jo ennen nykyistä pakolaistilannetta. Turvapaikanhakijoita rekisteröivien viranomaisten resurssit ovat alimitoitetut. Euroopan unionin Kreikalle ohjaama apu on kohdistettu pääosin Turkin ja EU:n välisen pakolaissopimuksen toteuttamiseen sen sijaan, että turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamista tehostettaisiin.

Amnesty vaatii Kreikkaa tekemään kiireellisesti parannuksia turvapaikkajärjestelmäänsä. Lisäksi Kreikan pitäisi kyetä tarjoamaan suojaa jumiin jääneille pakolaisille ja siirtolaisille sekä kehittämään keinoja, joilla erityisen haavoittuvaisessa asemassa olevat ihmiset voidaan tunnistaa. Kreikan pitäisi myös kyetä tarjoamaan järjestelmällisesti tietoa pakolaisille ja siirtolaisille heidän oikeuksistaan.

EU:n on taas tuettava Kreikkaa, jotta se kykenusi auttamaan turvapaikanhakijoita asianmukaisella tavalla. EU-maiden pitää kantaa oma vastuunsa ottamalla vastaan pian turvapaikanhakijoita vastaan Kreikasta EU:n jo sopiman uudelleensijoittamismekanismin kautta.

Koko Amnestyn raportti Kreikasta liitteenä.