EU:n komissio ehdottaa finanssialan takuujärjestelmiin kattavia uudistuksia, FK: Asiakkaan suojajärjestelmiä kehitettävä järkevästi - EU-tason sääntely ei kaikilta osin tarpeen

Suomessa finanssialan yhtiöiden asiakkaiden suoja on jo korkealla tasolla.

- On tärkeää, että talletussuojaa ja sijoittajien korvausrahastojen suojaa säädellään EU:ssa mahdollisimman yhtenäisesti. Vakuutusalalla ei tarvetta EU-tason sääntelyyn sitä vastoin ole, koska kuluttajavakuutusmarkkinat ovat kansalliset, kertoo Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi . - Nyt tehdyt esitykset eivät huomioi sitä, että hiljattain talletussuojasäännöksiin tehtyjen muutosten vuoksi Suomessa suojan taso on suhteessa kuluttajien ja yritysten tarpeisiin nyt jo varsin korkea. Asiakkaiden luottamus suomalaisen järjestelmän toimivuuteen on säilynyt vakaana myös finanssikriisin keskellä.

Talletussuojadirektiiviä vielä muokattava

Finanssialan Keskusliiton mielestä talletussuojadirektiiviin ehdotettujen, pitkälle menevien muutosten toteuttamistarvetta ei ole riittävästi perusteltu. Merkittävien muutosten toteuttamiselle tulisi joka tapauksessa varata riittävän pitkät siirtymäajat.

- Direktiivissä halutaan yhdenmukaistaa talletuksen käsite sekä talletussuojarahastojen rahoitus- ja korvauskäytännöt. Harmonisointi on periaatteessa myönteistä kehitystä, varsinkin jos talletussuoja luodaan Suomen tapaan etukäteen varoja keräämällä. Myös ehdotusta kannatusmaksun porrastamisesta riskiperusteiseksi voidaan pitää kannatettavana. Tällä tulisi voida puuttua markkinoiden vakautta uhkaaviin ilmiöihin, kuten esimerkiksi epäterveelle pohjalle perustuvaan korkokilpailuun, johtaja Helena Laine Finanssialan Keskusliitosta sanoo.

- Ehdotukseen sisältyy kuitenkin myös merkittäviä ongelmia. Esimerkiksi pankkien kannatusmaksut tulisivat direktiivin myötä yli kaksinkertaistumaan. Tämä voisi heijastua talletuskorkoihin niitä madaltavasti, Laine jatkaa. - Kansallisille talletussuojarahastoille ehdotetaan yhtenäistä tavoitetasoa. Tämän 1,5 %:n tavoitetason laskentaperusteeksi ei kuitenkaan tule ottaa ehdotetulla tavalla koko suojan piiriin kuuluvaa talletuskantaa, vaan alusta lähtien ainoastaan korvattavat talletukset. Pidämme myös ehdotettua seitsemän päivän takaisinmaksuaikaa korvauskäytäntöjen kannalta aivan liian lyhyenä.

Direktiiviehdotus sisältää myös säännöksen, jonka mukaan eurooppalaisilla talletussuojarahastoilla olisi tietyin edellytyksin velvollisuus antaa toisilleen luottoa maksukyvyttömän pankin talletusten korvaamiseksi. Finanssialan keskusliitto vastustaa ehdotusta tältä osin. Vaikka eurooppalaista finanssivalvontajärjestelmää parhaillaan kehitetään, talletussuojarahastojen keskinäistä solidaarisuutta koskevat säännökset edellyttäisivät huomattavasti pidemmälle meneviä valvontarakenteita.

Yhteistakuujärjestelmiä koskeva direktiivi heikentäisi suomalaisten vakuutusasiakkaiden asemaa

Vakuutusalan yhteistakuujärjestelmiä koskeva direktiivi heikentäisi lakisääteisten vakuutusten korvauksensaajien suojaa konkurssitilanteessa.

- Olemassa olevat vakuutusalan yhteistakuujärjestelmät suojaavat jo Suomessa kuluttajia hyvin, sekä lakisääteisissä vakuutuksissa että vapaaehtoisissa vahinkovakuutuksissa. Henkivakuutuksia koskevaa yhteistakuujärjestelyä on taas Suomessa perusteellisesti tutkittu ja havaittu, ettei sitä Suomen vakuutusmarkkinoiden keskittyneisyyden vuoksi ole mahdollista luoda ilman valtion ja veronmaksajien tukea, kertoo johtaja Lea Mäntyniemi Finanssialan Keskusliitosta.

- Hanke toisi myös ongelmia ulkomaisten vakuutusyhtiöiden korvaussuojan tasoon Suomessa. Suomi ei voisi enää velvoittaa esimerkiksi lakisääteistä tapaturmavakuutusta tarjoavaa ulkomaista vakuutusyhtiötä liittymään Suomen yhteistakuujärjestelmään. Näin ei nykyistä täyttä suojan tasoa vakuutetuille voitaisi enää taata. Tämä olisi erittäin ongelmallista vakuutuslajeissa, jotka ovat keskeinen osa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää, Mäntyniemi jatkaa. - Direktiivi voisi heikentää suomalaisten korvauksensaajien turvaa. Hankkeesta tulisi luopua ja jättää asian sääntely kansallisen päätöksenteon piiriin.

Sijoittajien korvausrahaston suojaa ei ole tarpeellista eikä myöskään järkevää korottaa

Direktiiviluonnoksen sisältämät korotukset sijoittajien korvausrahaston korvausten ylärajaan tulisivat Suomessa sijoittajien maksettaviksi.

- Korvausjärjestelmien yhdenmukaistaminen on hyväksyttävä tavoite. Suomen arvopaperimarkkinalain mukaan sijoittajan varat on kuitenkin jo nyt pidettävä palveluntarjoajan omista varoista erillään. Varat eivät myöskään kuulu palveluntarjoajan konkurssipesään. Sijoittajien korvausrahasto joutuu käytännössä korvausvelvolliseksi vain tilanteissa, jossa palveluntarjoajan toiminnassa on syyllistytty väärinkäytöksiin, eikä Sijoittajien korvausrahasto ole toimintansa aikana kertaakaan joutunut Suomessa korvausvelvolliseksi, johtaja Markku Savikko Finanssialan Keskusliitosta kertoo.

- Korvausrahaston jäsenet ovat viime kädessä yhteisvastuullisesti velvolliset maksamaan korvaukset tilanteessa, jossa rahaston pääoma ei korvauksiin riitä. Tämä takaa riittävästi sen, että asianmukaiset korvaukset voidaan ei-ammattimaisille sijoittajille tarvittaessa maksaa edellyttäen, että korvattava enimmäissumma on nykyiseen tapaan kohtuullinen. On vielä huomattava, että sijoitustoiminta on aina luonteeltaan riskialtista eikä kenenkään kohdalla välttämätöntä, kuten varojen sijoittaminen talletustileille, Savikko jatkaa.

Lisätietoja:

Finanssialan Keskusliitto
Helena Laine, johtaja, pankki- ja rahoitusalan lainsäädäntö
puh. 020 793 4243
helena.laine@fkl.fi

Finanssialan Keskusliitto
Lea Mäntyniemi, johtaja, vakuutusalan lainsäädäntö, verotus
puh. 020 793 4230
lea.mantyniemi@fkl.fi

Finanssialan Keskusliitto
Markku Savikko, johtaja, arvopaperiasiat
puh. 020 793 4209
markku.savikko@fkl.fi

Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Finanssialan Keskusliitolla on noin 480 jäsenyhteisöä ja niiden palveluksessa toimii noin 43 000 työntekijää.