Lääketuotteiden aihioita levistä ja meren pieneliöistä

Nelivuotisen (2010–2014) MAREX-hankkeen 7,9 miljoonaan kokonaisbudjetista 6 miljoonaa tulee EU:n 7. puiteohjelmasta. Hankkeen aloitusseminaari järjestetään 4.-5. lokakuuta Kalastajatorpalla. Paikalla on tutkijoita ja yritysmaailman edustajia useista Euroopan maista sekä Intiasta ja Libanonista. Professori Heikki Vuorela farmasian tiedekunnasta on tyytyväinen erityisesti Beirutin amerikkalaisen yliopiston tutkijoiden kanssa jatkuneeseen yhteistyöhön.

– Ulkoasiainministeriön ja YK:n tukema tutkijavaihto Suomen ja Libanonin välillä on kantanut hedelmää. Olemme nyt tietoisia Beirutissa tehtävästä korkeatasoisesta tutkimuksesta.

Näytteitä maailman meriltä

Hankkeen tutkijoita ympäri maapalloa yhdistää ajatus näytteiden ensisijaisuudesta. Tutkijat keräävät muun muassa mikro- ja makroleviä, siimaeliöitä sekä sieni- ja vaippaeläimiä Atlantilta, Tyynestä valtamerestä, Välimerestä ja Itämerestä. Kerääminen ei aiheuta vaurioita ekosysteemeille. Joillakin tutkimusryhmillä on myös olemassa olevia näytekokoelmia. Esimerkiksi Teneriffan La Lagunan yliopiston tutkijoilla on laajat panssarisiimaeliöiden kokoelmat, joiden tutkimisesta heillä on pitkät perinteet.

Pääpaino hankkeessa on kuitenkin aiemmin testaamattomissa materiaaleissa. Tavoitteena on myös hyödyntää yleensä haitallisina ja hyödyttöminä pidettyjä eliöitä ja kasvustoja – kuten sinilevää ja makroleviä. Tähtäin on jo keruuvaiheessa valmiissa tuotteissa.

– Mietimme alusta asti, onko jotakin levää tai muuta merellistä raaka-ainetta mahdollista hyödyntää teollisessa mittakaavassa. Ei riitä, että aine osoittaa potentiaalia syöpälääkkeeksi, vaan sitä pitää olla saatavilla tai tuotettavissa riittävän suuria määriä, sanoo farmasian tiedekunnan tutkija Päivi Tammela .

Farmasian tiedekunnan tutkija Paula Kiurun ja professori Jari Yli-Kauhaluoman mukaan merieliöistä saatavat yhdisteet ovat kemialliselta rakenteeltaan yleensä hyvin monimutkaisia.

– Tunnistamme mielenkiintoisimmiksi osoittautuvista yhdisteistä vaikutuksen kannalta tärkeät rakenneosat. Sen tiedon avulla on mahdollista muuttaa rakenteeltaan monimutkainen yhdiste huomattavasti yksinkertaisemmaksi, vaikka biologinen aktiivisuus pysyy ennallaan, Yli-Kauhaluoma sanoo.

Suomesta hankkeeseen osallistuvat Helsingin yliopisto, Åbo Akademi ja VTT. Åbo Akademin ja puolalaisen Gdanskin yliopiston tutkijat keräävät sinileviä Itämerestä. Helsingin yliopiston tutkijoiden rooli on koordinoinnin lisäksi näytteiden antimikrobisten ominaisuuksien tutkiminen ja synteettisten johdannaisten kehittäminen.

MAREX-hankkeesta (Exploring Marine Resources for Bioactive Compounds: From Discovery to Sustainable Production and Industrial Applications) lisätietoa antaa:

Professori Heikki Vuorela
Farmasian tiedekunta
heikki.vuorela@helsinki.fi
P. 040 5516 502