Leipäjonot olivat arkipäivää jo1930-luvun pula-aikana

Gia Virkkunen tutkii sekä köyhyyden aineellista että aineetonta puolta 1930-luvun talouskriisin oloissa. Tuolloin köyhiä pidettiin helposti kelvottomina ihmisinä, laiskoina ja säästäväisyyteen kykenemättöminä. Näin tapahtui erityisesti köyhäinavun ja kerjäämisen yhteydessä. Tällainen köyhyysajattelu aiheutti nöyryytystä ja häpeää, mutta lisäksi vihaa, katkeruutta ja protestimielialaa. Se pitkitti kunnan köyhäinavun pyytämistä aivan viime hetkeen asti; monet ottivat mieluummin velkaa kuin suostuivat nöyryytykseen. Vähävaraiset kiistivät usein ”ylhäältä” myönnettyä vaatimatonta avustusta, joka silti oli yhteiskunnallisesti merkittävä. Virkkusen mukaan käsitykset ja mielikuvat köyhistä myös lisäsivät köyhyyttä, jota pidettiin jo sinänsä häpeällisenä – niin vähävaraisten kuin yhteiskunnan silmissä.

Virkkusen 1930-luvun maaseutua koskevassa tutkimuksessa köyhyyden rajat, hierarkiat ja leimaamiset ilmenivät koulussa, työssä ja vapaa-aikoina paremmin toimeen tulleiden maanviljelijöiden ja työläisten kohdatessa. Köyhille raja oli itsestään selvä ja heille pula tarkoitti kädestä suuhun elämistä.

Virkkusen mukaan arjen tasolla pula-ajan "pitkä varjo", joka jatkui aina toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, vastaa hyvin 1990-luvun laman pitkäaikaisia seurauksia, muun muassa nykyisiä leipäjonoja. Selviytymisen tavat ovat muuttuneet, mutta yhtäläisyyksiä pulan ja tämän päivän köyhyyskokemusten välillä löytyy alisteisen aseman, häpeän, sekä katkeruuden ja vihan tunteissa. Taloudellisilla kriiseillä on taipumus syventää rajaa yhteiskuntaluokkien välillä ja lisätä köyhyyden leimaa.

Valtiotieteiden maisteri Gia Virkkunen väittelee 9.10. klo 12.15 valtiotieteellisessä tiedekunnassa sosiaalihistorian aiheesta ”Köyhyydestä ei puhuttu, sitä vaan elettiin - Köyhyyden kokemus ja selviytyminen 1930-luvun pulan oloissa Suomen maaseudulla”. Väitöstilaisuus järjestetään yliopistomuseo Arppeanumissa osoitteessa Snellmaninkatu 3. Väitöskirja on julkaistu Suomen Kirjallisuuden Seuran sarjassa Bibliotheca Historica 127. Sähköisesti sen voi lukea osoitteessa http://www.finlit.fi/

Väittelijän kuva löytyy osoitteesta: http://kuvatus.helsinki.fi

Väittelijän yhteystiedot: Gia Virkkunen, s-posti gia.virkkunen@helsinki.fi , p. 050-346 76 92.