Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta valitsi uusia akatemiatutkijoita ja tutkijatohtoreita

Akatemiatutkijan tehtävä on tarkoitettu kokeneelle tutkijalle itsenäiseen tutkimussuunnitelman mukaiseen tieteelliseen työskentelyyn. Akatemiatutkijakauden tarkoituksena on antaa parhaille tutkijoille määräaikainen täysipäiväinen mahdollisuus pätevöitymiseen ylimpiin tutkijan tehtäviin tai muihin asiantuntijatehtäviin. Rahoitus on viisivuotinen.

Tutkijatohtorin tehtävän rahoituksen tavoitteena on mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorin tutkinnon suorittaneiden nuorten tutkijoiden pätevöityminen ja itsenäistyminen ammattitutkijoiksi. Rahoitus on kolmivuotinen.

Rahoitusta saaneiden tutkijoiden tavoitteena on muun muassa tarjota lisää tietoa ja ymmärrystä ajankohtaisista perheen, koulutuksen ja poliittisen vaikuttamisen ilmiöistä. Tutkimuskohteena on esimerkiksi lasten elatus muuttuneissa perhesuhteissa, lobbauksen reunaehdot EU:ssa, opettajaksi opiskelevien teknologiaosaaminen, alakoululaisten sukupuolistuneet valtasuhteet sekä keskustelevan (deliberatiivisen) demokratian mahdollisuudet.

Monessa hankkeessa tutkitaan Venäjää. Kiinnostuksen kohteena on esimerkiksi lastensuojelujärjestelmän uudistus, työskentely länsimaalaisena Venäjällä sekä vihollisiin liitetyt mielikuvat eri aikakausina. Rahoitetut hankkeet tuottavat tietoa myös musiikin vaikuttavuudesta aivovammoissa ja Alzheimerin taudissa, ihmisten ymmärryksestä toistensa tietoisuudesta sekä demokratisoituvan tieteen objektiivisuudesta.

Hironori Akechi (Tampereen yliopisto) tutkii tiedostamatonta mielen teoriaa. Ihmiset ovat herkkiä tulkitsemaan toistensa mielentiloja. Toisen ihmisen toimintaa seuraamalla voimme tulkita, mitä toinen havaitsee, haluaa tai uskoo. Ymmärrämme myös, että muilla ihmisillä voi olla erilaisia uskomuksia kuin itsellämme. Tätä kykyä kutsutaan mielen teoriaksi (theory of mind). Akechi tutkii, missä määrin ihmiset voivat ymmärtää toisensa ajatuksia ilman tietoista havaintoa. Kysymykseen etsitään vastausta tutkimalla seuraavia ilmiöitä: haukottelun tarttuminen, pupillien laajenemisen tarttuminen, intentionaalisuuden havaitseminen, toiminnan tavoitteiden ennakointi sekä uskomusten ymmärtäminen.

Tuija Huukin (Oulun yliopisto) tutkimuksessa selvitetään, miten 10-12-vuotiaiden koululaisten seurustelu- ja kaverisuhteet rakentuvat ja miten valta ja väkivalta kietoutuvat niihin. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti (väki)vallan historialliset, materiaaliset ja affektiiviset ulottuvuudet. Lisäksi selvitetään taidelähtöisten menetelmien mahdollisuuksia tunteiden ja kokemusten kommunikoinnissa ja yhdenvertaisten suhteiden rakentamisessa. Tutkimuksessa hyödynnetään osallisuutta tukevia moniaistisia etnografisia ja taidelähtöisiä menetelmiä. Tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä alakoululaisten sukupuolistuneista valtasuhteista sekä kehittää työvälineitä arkaluonteisten aihepiirien tutkimiseen seurustelu- ja kaverikulttuureissa.

Rahoitettavat tutkijatohtorit tutkivat muun muassa seuraavia aiheita:

Inkeri Koskisen (Helsingin yliopisto) tutkimusaiheena on tieteen demokratisoituminen ja objektiivisuuden haaste. Tutkijat tekevät nykyään paljon yhteistyötä tieteenulkoisen toimijoiden kanssa ja hyödyntävät työssään tieteenulkoista tietoa. Osallistavan tutkimuksen, aktivistitutkimuksen ja muiden entistä demokraattisempien tieteen muotojen on usein tarkoitus tuottaa päätöksentekoa tukevaa objektiivista tietoa. Demokraattisuus ei kuitenkaan takaa objektiivisuutta. Koskisen tavoitteena on tuottaa tieteenfilosofisesti perusteltuja kriteerejä, joiden avulla on mahdollista arvioida uuden, aiempaa demokraattisemman tieteellisen tutkimuksen objektiivisuutta.

Mari Huhtalan (Jyväskylän yliopisto) tutkimuksessa tarkastellaan moraalista työidentiteettiä. Työelämässä tapahtuvaa epäeettistä toimintaa on tärkeä ymmärtää ja ehkäistä. Se voi kuitenkin olla vaikeaa, sillä emme tarkkaan tiedä, mikä ajaa ihmisiä epäeettisyyteen. Huhtalan tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa sekä yksilöllisiä että organisatorisia tekijöitä, jotka selittävät moraalisen työidentiteetin kehittymistä. Moraalinen työidentiteetti määritellään osaksi moraalista itseä, joka sisältää henkilökohtaiset moraaliset arvot sekä tietoisuuden niistä. Menetelmällisesti tutkimuksessa yhdistetään laadullisia haastatteluita kyselyin kerättyihin pitkittäisaineistoihin.

Lisätietoja:

• Rahoitetut akatemiatutkijat
• Rahoitetut tutkijatohtorit
• Lisätietoja akatemiatutkijapäätöksistä: 
  - johtava tiedeasiantuntija Päivi Messo, p. 029 533 5074, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
  - tiedeasiantuntija Minna Söderqvist, p. 029 533 5100, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
  - Lisätietoja akatemiatutkijapäätöksistä
• Lisätietoja tutkijatohtoripäätöksistä: 
  - johtava tiedeasiantuntija Raija Matikainen, p. 029 533 5072, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
  - tiedeasiantuntija Siru Oksa, p. 029 533 5125, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
  - Lisätietoja tutkijatohtoripäätöksistä

 

Suomen Akatemian viestintä
Vesa Varpula
verkkotiedottaja
p. 029 533 5131
vesa.varpula(at)aka.fi