Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin isännöimällä vastaanotolla valtiovierailun kunniaksi Moskovassa 9.11.2010

MUUTOSVARAUKSIN

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin isännöimällä vastaanotolla valtiovierailun kunniaksi Moskovassa 9.11.2010

Kiitän omasta ja puolisoni puolesta kutsusta tehdä valtiovierailu Venäjälle. Olen hyvin tyytyväinen tämän vierailun toteutumisesta ja siihen, että olemme voineet eilen ja tänään jatkaa keskusteluitamme maidemme välisistä suhteista sekä kansainvälisistä teemoista. Presidentti Medvedev, arvostan suuresti meidän kahden välistä välitöntä suhdetta - voimme avoimesti ja hyvässä hengessä käsitellä kaikenlaisia asioita.

Heinäkuussa Te, herra presidentti, vierailitte Kultarannassa ja kuluva vuosi on ollut kaikkiaankin ennätyksellisen vilkas ja tapahtumarikas maidemme välisissä suhteissa. Esimerkiksi maidemme hallitusten jäsenet ovat tavanneet laskujeni mukaan jo viitisentoista kertaa.

Talouskriisin jälkeen Venäjän ja Suomen välinen kauppa on nyt vähitellen palautumassa hyvälle tasolle. Maanne on kiinnostava investointikohde sekä suomalaiselle teollisuudelle että palvelusektorille. Suomalaiset yritykset työllistävät jo kymmeniä tuhansia venäläisiä ja investointien kokonaismäärä nousee yli 6 miljardin euron eli ruplissa laskettuna noin 250 miljardia. Mahdollisuuksia kasvuun on edelleenkin olemassa. Mukanani tällä valtiovierailulla seuraava arvovaltainen yritysvaltuuskunta on osoituksena siitä. Toivon, että myös venäläiset yritykset löytäisivät Suomen investointikohteena.

Venäjän WTO-jäsenyysneuvottelut ovat käynnissä. Toivottavasti ne nyt saadaan mahdollisimman nopeasti myönteiseen päätökseen. WTO-jäsenyys selkeyttäisi Euroopan unionin ja Venäjän välisiä suhteita - ja sillä olisi myös myönteinen vaikutus globaaliin kauppaan.

Te, herra presidentti, olette toistuvasti puhunut hyvän hallinnon merkityksestä ja pyrkinyt vauhdittamaan Venäjän oikeusvaltiokehitystä. Ihmisten ja yritysten luottamus valtion ja julkisten palvelujen toimivuuteen luo osaltaan pohjaa laajemmalle yhteisvastuulle ja rohkeudelle kehittää yhteistä maailmaa.

Meitä suomalaisiakin kiinnostavat Venäjän yhteiskunnan modernisaatiokehityksen avaamat mahdollisuudet. Tästä aiheesta keskustelimme pitkään jo heinäkuun tapaamisessamme. Nokia on mukana Skolkovon tiedekaupunkihankkeessa. Suomen ja Venäjän välillä on tiivistetty yhteistyötä energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi. Suomalais-venäläisenä yhteistyönä suunnitellaan tekniikkaa, joka mahdollistaa arktisten alueiden luonnonvarojan hyödyntämisen. Kiinnostusta yhteisiin hankkeisiin ei ole pelkästään yksityisellä sektorilla vaan suomalaisella yhteiskunnalla laajemmaltikin - alkaen hallinnon eri tason viranomaisista ja päätyen yliopistoihin ja lukuisiin kansalaisjärjestöihin, joissa on paljon osaamista.

Sekä Venäjä että Suomi ovat laatineet omat arktisen alueen strategiansa. Se on luonnollista. Molemmat maat haluavat olla aktiivisia pohjoisten alueiden kehittämisessä. Me voisimme kuitenkin tiivistää yhteistyötämme, jolloin saisimme nopeammin tuloksia ja meillä olisi suuremmat mahdollisuudet arktisen alueen herkästi haavoittuvan luonnon suojelemiseksi.

* * *

Venäläiset turistit ovat todella löytäneet Suomen. He ovat jo useita vuosia muodostaneet suurimman ulkomaisen matkailijaryhmän maassamme. Kuluvana vuonna Suomi tulee myöntämään lähes miljoona viisumia venäläisille liikemiehille ja turisteille. Luku on suurempi kuin millään muulla EU-maalla ja lisäksi yli 80 prosenttia viisumeista on monikertaviisumeita.

Myös liikenneyhteyksiä kehitetään. Suomi on päättänyt parantaa Helsingistä Venäjän rajalle suuntautuvaa E-18 -tieyhteyttä. Kuukauden päästä Helsingin ja Pietarin välillä alkavat liikennöidä uudet nopeat junat, jotka paitsi lyhentävät matka-ajan kolmeen ja puoleen tuntiin tarjoavat ekologisesti kestävän matkustusvaihtoehdon. Ja hyvä esimerkki yhteistyömme pitkäjänteisyydestä on toukokuussa allekirjoitettu Saimaan kanavan vuokrasopimus, jonka voimassaolo jatkuu aina vuoteen 2063 asti.

Kansalaistemme ja kansalaisyhteiskuntiemme välinen kanssakäyminen on siis laajentunut ennen näkemättömällä tavalla. Suomen ja suomalaisen kulttuurin näyteikkunaksi perustettu Suomi-talo on aloittanut toimintansa Pietarissa. Venäläiset teatteriryhmät, muusikot ja laulajat ovat jokavuotisia vieraita Suomen musiikki- ja teatterifestivaaleilla. Kasvava määrä venäläisiä opiskelijoita ja tutkijoita on löytänyt suomalaiset korkeakoulut. Urheilun alalla erityisesti jääkiekko näyttää olevan jatkuvasti kasvavan yhteistyön alue.

* * *

Ympäristöala on yksi maidemme välisen yhteistyön kulmakiviä. Työtä metsien ja luonnon monimuotoisuuden puolesta on tehty jo vuosia. Yhtenä tuloksena on Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin luotu luonnonsuojelualueiden verkosto.

Rajavesien suojeluun ja sääntelyyn erikoistunut rajavesikomissio viettää kohta viisikymmenvuotisjuhlaansa. Vesiensuojelussa onkin päästy merkittävästi eteenpäin erityisesti Suomenlahden suojelun osalta. Arvostan suuresti Venäjän aktiivista osallistumista Helsingissä viime helmikuussa pidettyyn Itämeri-huippukokoukseen. Parannukset Pietarin jätevesien puhdistamisessa ovat maailmanluokan saavutus - näin uskallan sanoa. Toivon, että myös Kaliningradin puhdistuslaitoksen rakentaminen etenee yhtä tehokkaasti. Merenkulun turvallisuuden puolesta olemme jo hyvään alkuun sekä kahdenvälisessä että Itämeren alueen maiden yhteistyössä. Tällä alueella meillä on vielä paljon tehtävää.

Kestävän kehityksen turvaamisessa meitä kaikkia odottavat suuret globaalit haasteet. Toivon, että Venäjä toimii edelleenkin aktiivisesti monenkeskisessä yhteistyössä turvataksemme ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen. Vetoan hieman henkilökohtaisessakin ominaisuudessa teihin tässä asiassa, koska minulla on vastuuni rinnakkaispuheenjohtajana YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin asettamassa kansainvälisessä kestävän kehityksen paneelissa. Tehtävänämme on valmistella vuoden 2012 Rio +20 -kokousta.

* * *

Venäjä ja Suomi ovat naapureita. Maidemme väliset kahdenväliset suhteet ovat erinomaiset. Tämän vuoden lopussa tulee kuluneeksi 90 vuotta diplomaattisuhteidemme solmimisesta. Tätä tapahtumaa tullaan juhlistamaan ensi viikolla Helsingissä järjestettävässä seminaarissa.

Haluan lopuksi kohottaa maljan Suomen ja Venäjän hyvälle ja monipuoliselle yhteistyölle sekä Teidän, herra presidentti, ja puolisonne terveydeksi.