Rikollisuuden ja päihdeongelman suhde on erilainen miehillä ja naisilla

39 %:lla tutkituista päihdehoidossa olleista miehistä ja 15 %:lla naisista oli vähintään yksi merkintä vankitietojärjestelmässä vuosilta 1992–2010. Rikollisuus oli yleistä päihdeongelmaisten potilaiden keskuudessa erityisesti nuorilla miehillä, mutta naisten vankeusjaksot sijoittuivat tasaisemmin eri ikävuosille.

Joka kolmannella näistä miehistä ja peräti joka toisella naisella oli merkintä päihdehoidosta jo ennen ensimmäistä merkintää vankitietojärjestelmässä. Naisten vankeudet ovat harvinaisempia ja naisten rikollisuutta on myös tutkittu huomattavasti vähemmän kuin miesten rikollisuutta. Hoitojärjestelmän kehittämisen kannalta on merkittävä tieto se, että puolet naisista oli hakenut apua päihdehoidosta ennen ensimmäistä vankeutta.

Ennenaikainen kuolleisuus oli suurta.Useampi kuin joka kymmenes päihdehoidossa ollut mies oli kuollut kolmen vuoden sisällä viimeisen vankeusrangaistuksen päättymisestä. Vain alkoholia käyttäneistä miehistä oli kuollut useampi, kuin heitä nuoremmista muiden päihteiden käyttäjistä.

Tutkimusaineistossa ei havaittu kansainvälisesti tunnettua ilmiötä siitä, että kuolemanriski heti vankeusrangaistuksen jälkeen olisi erityisen suuri yliannostusten takia.

Tutkimuksessa selvitettiin 1990−2009 päihdehoidossa olleiden laitos- ja avohoidon potilaiden (N=10 898) vankeuteen johtanutta rikollisuutta rekisteritietoja käyttäen. Tutkimuksen kohteena olivat kaikki A-klinikkasäätiön yhden laitoshoitoyksikön ja kahden helsinkiläisen avohoitoyksikön potilaat. Erityisesti tarkasteltiin niiden päihdeongelmaisten potilaiden (n=3 409) elämänkulkua, jotka olivat olleet vangittuina tai suorittaneet yhdyskuntapalvelua vuosien 1992–2010 välisenä aikana. Rikollisuus on päihdehoidon asiakaskunnan keskuudessa yleistä, mutta tarkkaa tietoa vankeuteen tai sakkoihin johtaneen rikollisuuden yleisyydestä, luonteesta ja ajoituksesta ei ole aiemmin ollut käytettävissä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin rekisteritutkimusta, koska asiakaskunnan tavoittaminen on vaikeaa. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, haetaanko apua ennen rikollisen toiminnan alkamista, minkälaiset asiat lisäävät rikollisuuden riskiä, ja väheneekö rikollinen toiminta päihdehoidon myötä.

Tutkimukseen kuuluneiden henkilöiden osuus oli vuosittain 6–9 % Suomen vankiloissa olleista vangeista.

Päihdehoitoon hakeutuneiden rikollisuus - Rekisteri- ja hoitotietoihin perustuva seurantatutkimus vankeusrangaistukseen tuomituista päihdehoidon asiakkaista -tutkimus on julkaistu Risen julkaisusarjassa 1/2016 ja on luettavissa Risen verkkosivuilta.

Lisätietoja: Tuuli Pitkänen, Vanhempi tutkija, A-klinikkasäätiö, p. +358 41 517 8678 tai tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi