Laululeikit sukupolvien yhteinen suosikki

Eniten terhokerholaisia innostavat erilaiset musiikki- ja laululeikit, kuten ikivihreät Piiri pieni pyörii, Oravanpesä, Karhu nukkuu ja Leijonaa mä metsästän. ”Laululeikit innostavat vanhemmatkin ikäpolvet mukaan”, Valkeakosken Terhokerho totesi. Kyselyssä terhokerholaiset painottivat kiireettömän yhdessä olemisen merkitystä. Sukupolvien kohdatessa leikit syntyvät kuin itsestään, eikä ohjausta juuri tarvita.

Tärkeä kosketus

Alku- ja loppuleikit ovat Terhokerhoissa tärkeitä: ne auttavat toisiin tutustumisessa, luovat yhteisiin tapaamisiin rutiineja ja rakentavat yhteishenkeä. Monissa Terhokerhoissa on aina sama alku- ja loppuleikki, esimerkiksi Harakka huttua keittää, Tule ystäväksi mulle tai Mehiläispiiri. Jotkut kerhot ovat keksineet ihan oman lorun tai uudet sanat tuttuun sävelmään. Pomarkun Terhokerhossa Hilpa-mummo loihti Terhokerho-sanoituksen Täti Monika -lauluun. Alku- ja loppuleikit ovat myös luonteva tapa kannustaa toisen ihmisen koskettamiseen. Pienen käden kosketus on ikäihmiselle usein herkkä hetki. ”Tippa tulee silmään vanhuksille kosketuksen voimasta”, mainitsi Pälkäneen Terhokerho.

Leikki taipuu moneksi

Leikin tarkka määritteleminen on osoittautunut vaikeaksi, sillä leikkiä voi monella tavalla. Terhokerholaistenkin mielestä leikin käsite on hyvin laaja: esimerkiksi leipominen laskettiin monessa kerhossa yhteistuumin leikiksi. ”Leipominen yhdistää sukupolvia. Kaikki tekevät rinta rinnan ja lopputulos on maistuvaa. Leipomista toivotaan paljon”, kertoi Nousiaisten Terhokerho. Myös askartelu, piirtäminen ja maalaaminen ovat suosittua puuhaa kerhoissa. ”Luova tekeminen saa ikäihmiset tarinoimaan omasta lapsuudestaan ja elämästään. Kerhossa on kuultu monta hyvää tarinaa”, kertoi Kuokkalan Terhokerho.

Leikkien vaihtoa

Terhokerhoissa on huomattu, että sukupolvet jakavat mielellään keskenään leikkejä: nuoremmat osallistujat opettavat vanhemmille nykyajan leikkejä ja seniorit puolestaan opastavat perinneleikkien, kuten kukkopelin ja postikortti-leikin, saloihin. Kyselystä kävi ilmi, että kerhoissa myös ulkoillaan mielellään, säällä kuin säällä. ”Kurjasta säästä huolimatta meidän mäenlaskussa vanhin osallistuja oli 85-vuotias. Lainasimme ikäihmisille liukurit ja lapset antoivat innoissaan ohjeita: Nosta jalat ylös, niin onnistuu! Ja hienosti meni, kuvaili Inkeroisten Terhokerhossa.

 

 

Kaikille avoimet ja maksuttomat Terhokerhot ovat sukupolvien kohtaamispaikkoja, joissa leikitään ja vietetään kiireetöntä aikaa yhdessä. Kerhoon voi tulla yksin tai yhdessä perheen, kummilapsen tai ystävän kanssa. Terhokerhojen taustalla on Suomen Kulttuurirahaston käynnistämä ja rahoittama Koko Suomi leikkii -hanke, joka innostaa kaikenikäisiä suomalaisia leikkimään. Hankkeen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Suomen Punainen Risti. Tavoitteena on perustaa Terhokerho Suomen jokaiseen kuntaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Tällä hetkellä kerhoja on jo lähes 300 eri puolilla Suomea, yli 230 kunnassa.